2/2025 Puheenjohtajalta

Aatteellinen pohja ja etujen ajaminen tukevat toisiaan

Kuinka Valtion työmarkkinalaitos saadaan takaisin neuvottelemaan? Vaikuttaa siltä, että ei millään muulla tavalla kuin työtaistelulla. Työmarkkinalaitos keskeytti neuvottelut röyhkeällä tavalla eikä uutta virka- ja työehtosopimusta saatu tehtyä.
Viimeiset neljäkymmentä vuotta on edetty neuvotellen ja sopien. Monesti sopimus on syntynyt viime minuuteilla ennen edellisen kauden päättymistä.

Vientimallista on tullut katto palkankorotuksille ja yleinen korotuslinja on muodostunut 7,8 prosenttiin. Valtiotyönantajan – vain yhdessä tarjouksessa – antama 6,3 prosentin korotus ei saa hyväksyntää. Erityisesti turvallisuusaloja edustava henkilöstö ei ymmärrä miksi tässä turvallisuustilanteessa pitäisi säästää palkoista. Virkamiehet venyvät ja tekevät töitä lähes kellon ympäri.

Palkansaajien neuvottelujärjestöille tilanne näyttää siltä, että valtiotyönantaja katsoo nyt kaikki kortit. Sovittujen neuvotteluaikojen peruminen, haluttomuus keskustella sopimusten teksteistä ja lopulta neuvottelujen keskeyttäminen ovat todella huonoja viestejä. Valtion pitäisi toimia täysin toisella tavalla: tehdä positiivista työmarkkinapolitiikkaa, pitää huolta henkilöstöstä ja neuvotella aidosti.

Upseeriliiton puheenjohtajana vuosina 1967–1969 toimi kenraali Lauri Sutela. Hän kiteytti liiton tarkoituksen näin: ”Liiton toiminta on alusta lähtien levännyt vankalla aatteellisella pohjalla ja on sitä edelleenkin. Tämä ei poista sitä tosiasiaa, etteikö Upseeriliitto ajaisi kaikella tarmollaan myös jäsenistönsä taloudellisen ja yhteiskunnallisen aseman parantamiseksi tähtääviä toimenpiteitä, kuten sen säännöt edellyttävät.”

Meidän on pakko toimia, koska työmarkkinalaitos ei halua neuvotella.

Upseerien etujen ajaminen ei ole muuttunut Sutelan ajoista. Sopimisen perinne on kuitenkin muuttumassa. Olen keskustellut neuvotteluista myös Puolustusvoimain komentajan, Rajavartiolaitoksen päällikön ja useamman korkea-arvoisen virkamiehen sekä poliitikon kanssa. Minulle on syntynyt käsitys, että kaikki ymmärtävät syntyneen tilanteen samalla tavalla. Meidän on pakko toimia, koska työmarkkinalaitos ei halua neuvotella.

Pohjoismaiden upseerijärjestöjen tapaamisissa keskustellaan aina neuvotteluista. Kuulen usein, että naapurimaissa ovat menossa työtaistelut tai neuvotellaan valtakunnansovittelijan pöydässä. Tämä on myös sotilailla pohjoismainen malli. Upseerit on kasvatettu palvelemaan isänmaata. Työmarkkinaneuvottelut eivät ole isänmaata vastaan. Epäisänmaallista olisi jättää taistelematta upseeriston ja sopimustemme puolesta.

Työtaistelu valtiolla on käynnistetty, jotta päästään neuvottelemaan ja edelleen saavuttamaan yleisen linjan mukaiset palkankorotukset. Tätä kirjoittaessani voin todeta, että lakkovaroitus on tuottanut tulosta. Neuvotteluja jatketaan valtakunnansovittelijan toimistolla.