Kriisinhallinnan tehtävien palkkaus ei vastaa niiden vaativuutta

Pääministeri Sanna Marinin Hallitusohjelman mukaan:

”Suomi pitää yllä ja kehittää valmiuksiaan osallistua kansainvälisiin siviili- ja sotilaallisen kriisinhallinnan tehtäviin yhdessä muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa”

Suomen kriisinhallintapolitiikan kehittämiseksi asetettiin parlamentaarinen komitea, jonka tehtävänä oli laatia kokonaisvaltainen yli hallituskausien ulottuva kriisinhallinnan tavoitelinjaus toiminnan vaikuttavuuden ja resurssien käytön suunnitelmallisuuden tehostamiseksi samoin kuin määrällisesti riittävän osallistumisen varmistamiseksi

Komitean työn tuloksena on Valtioneuvoston julkaisu 2021:13, ”Vaikuttavaa kriisinhallintaa: Kriisinhallinnan parlamentaarisen komitean suosituksia Suomen kriisinhallinnan kehittämiseksi”. Mietintö on luettavissa osoitteessa: Vaikuttavaa kriisinhallintaa

Mietinnössä on ansiokkaasti luotu kattava kokonaiskuva kriisinhallinnan tarpeista ja toimintaympäristöistä sekä niiden muutoksista ja kehittymisestä viimeisinä kolmena vuosikymmenenä. Tätä kokonaiskuvaa vasten komitea on peilannut hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta vahvistaa Suomen osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan.

Kuten mietinnössäkin todetaan, niin operaatioiden luonne on muuttunut ja Suomen kaltaiselta suorituskyvyiltään ja koulutustasoltaan edistyneeltä jäsenmaalta on osallistumisessaan odotettu enemmän erikoisosaamiseen liittyvää panostusta. Tämä onkin tunnustettu Suomen vahvuudeksi. Pienen osallistujan kannattaakin panostaa laatuun määrän sijaan. 2000-luvun alun osallistumismääristä on nykyisellä kriisinhallintabudjetilla turha haaveilla. Ja puolustusvoimien nykyisillä henkilöstömäärillä sotilaallisen kriisinhallinnan henkilöstön määrällinen lisääminen rampauttaisi kansallista puolustusvalmiutta.

Sotilaallisen kriisinhallinnan operaatioissa aktiivipalveluksessa olevien sotilaiden osuus on ollut noin 30 %, joka vuoden 2020 volyymilla tarkoitti noin 120 ammattisotilasta. Määrä kuulostaa pieneltä, mutta pitää muistaa, että vaikka Kriisinhallintaan osallistuminen on Puolustusvoimien lakisääteinen tehtävä, ei sen tehtäväkokoonpanossa ole yhtään kokopäiväistä kriisinhallintatehtävää. Operaatioon lähtijä jättää aina ”tyhjän jakkaran” hallintoyksikköönsä. Se kuinka lähtijän kotimaan työtehtävät hoidetaan hänen KRIHA-palveluksensa ajan, on lähtijän esimiehen murhe.

Vaativimpiin tehtäviin vaikea löytää riittävän kokeneita

Silloin kun tehtävä edellyttää Puolustusvoimien palkatun henkilöstön koulutuksen saanutta, ja tehtävään ei saada rekrytoitua aktiivipalveluksessa olevaa asiantuntijaa, voidaan osaan tehtäviä rajallisesti käyttää Puolustusvoimien palveluksesta eronnutta EVP-henkilöstöä. Sotilaseläkejärjestelmän muutokset ovat tosin aiheuttaneet sen, että sopivan ikäistä ja kriisinhallinta palveluskelpoista EVP-henkilöstöä on jatkuvasti vähemmän rekrytoitavissa tehtäviin.

”Sekä sotilaallisen että siviilikriisinhallinnan osalta rekrytointipohja on toistaiseksi ollut hyvä ja monipuolinen ja kiinnostusta kriisinhallintatehtäviin on ollut riittävästi mahdollistamaan Suomen suunniteltu osallistuminen nykyisessä vapaaehtoisuuteen perustuvassa toimintamallissa. Sotilaallisessa kriisinhallinnassa henkilöstön saatavuuden turvaaminen erityisen haasteellisessa toimintaympäristössä toimiviin operaatioihin on nähty edellyttävän palvelussuhteen ehtojen kehittämistä kilpailukykyisemmiksi erityisesti palkkauksen osalta”

On hyvä, että puolueet kantavat huolta henkilöstön rekrytoinnista. Upseeriliitto on toistuvasti nostanut esille kriisinhallinnan rekrytoinnin haasteet. Halukkaita lähtijöitä on toistaiseksi löytynyt, tosin vaativimpiin tehtäviin heidän osaamisensa ja työkokemuksensa eivät aina riitä. Haasteet rekrytoinneissa on erityisesti vaativimpia tehtäviä täyttäessä. Asiantuntijoille nykyiset palvelussuhteen ehdot eivät ole riittävän houkuttelevia tehtävien vaativuuteen ja riskeihin verrattuna. Lisäksi sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävissä on koettu olevan eriarvoisuutta verrattuna siviilikriisinhallinnan tehtävien palvelussuhteen ehtoihin.

Viime elokuussa tehty korotus sotilaallisen kriisinhallinnan palkkoihin oli hyvä alku. Sotilaallisten operaatioiden palkkausta on edelleen kehitettävä suunnitelmallisesti palkkaohjelmalla, että vaativiin tehtäviin saadaan lähtemään parhaat osaajamme.

Lehden etusivulle