Ei Afrikkaan ilman neuvotteluja

Sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävät vaativat motivoituneen henkilöstön. Tehtävät kiinnostavat, mutta palkkaus ei saa olla esteenä rekrytoinnille. Sotilaallisen kriisinhallinnan palkkausta ei korjattu vuosikymmeniin.

Asia nousi esille, kun tutustuimme työnantajan kanssa Libanonin UNIFIL-operaatioon vuonna 2019. Keskustelun jälkeen pohdimme asiaa kriisinhallinnan yhteistyöryhmässä. Lopputuloksena reserviläisille korvattiin koulutusaika, mikä kompensoi ansion menestystä. Lisäksi puolustusministeriö alkoi valmistella palkkaohjelmaa ulkoministeriön kanssa. Ministeriöiden valmistelijoiden hyvän työn ansiosta saatiin palkkaohjelma. Täysin tyytyväisiä emme siihen kuitenkaan olleet.

Ajoimme palkkaohjelmaa vahvasti siitä syystä, että ylimpiin sotilaallisen kriisinhallinnan tehtäviin saadaan merkittävä korjaus. Juurin niihin tehtäviin rekrytointiongelma on hankalin. Ministeriöiden esitys solidaarisesta palkkaohjelmasta ei korjaa ylimpien tehtävien ongelmaa.

Olemme muistuttaneet ulkoministerille ja kriisinhallinnan parlamentaariselle komitealle, että siviilikriisinhallinnan tehtävien palkkaus on tuhansia euroja suurempi kuin sotilaallisen. Kuitenkin riskit ja uhat ovat sotilaille hyvin erilaiset kuin operaatioissa toimivilla siviileillä.

Vuonna 2005 Upseeriliitto julisti – yli kymmenen vuoden tuloksettomien neuvottelujen jälkeen – hakukiellon kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. Tavoitteena oli päästä sopimaan palvelussuhteen ehdoista. Silloista liiton johtoa haukuttiin isänmaan pettureiksi. Tuttu tunne. Samalla tavalla meitä haukuttiin ministeri Anu Vehviläisen (kesk.) asettamassa työryhmässä, joka käsitteli Puolustusvoimien työaikalain uudistusta.

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk.) ymmärsi lopulta, että asiasta kannattaa sopia. Ministeri ja liiton puheenjohtaja Pekka Kouri tapasivat. Saimme yhteisen sopimuksen, jossa varmistettiin neuvotteluoikeus. Sopimuksen tarkoitus on, että kriisinhallinnan palvelussuhteen ehdot valmistellaan yhdessä ja pyritään neuvottelutulokseen. Tämän jälkeen ministeri käskee operaation ehdot. Jos neuvottelut päättyvät erimielisenä, järjestetään sovittelumenettely. Ministeri Kääriäinen totesi lopuksi, että sopimus oli ”terveen järjen ja vastuullisen yhteistyön voitto.”

Olemme tehneet yhteisen sopimuksen, jonka mukaan neuvottelemme kriisinhallinnan palkkauksesta yhdessä. Nyt valmistelemme uutta Afrikan-operaatiota. Afrikan suunta ei ole henkilöstölle mitenkään helppo. Fyysinen turvallisuusriski ja taudit ovat läsnä koko ajan.

Neuvotteluissa ei ole saavutettu meitä tyydyttävää ratkaisua. Kenties tämä johtuu siitä, että henkilöstö on vaihtunut eivätkä kaikki tiedä tai ymmärrä vuoden 2005 sopimuksen merkitystä. Upseeriliitolle se merkitsee sitä, että operaatioiden palvelussuhteen ehdot neuvotellaan avoimesti ja valmistelu tehdään yhdessä.

Vuosiin emme ole jääneet erimieliseksi. Nykyisellä puolustusministeri Antti Kaikkosella (kesk.) on vielä aikaa tulla meitä vastaan ennen päätöstä.

Lehden etusivulle