Epävarmuus lisääntyy Euroopassa

Venäjän hyökkäysota Ukrainaan on kestänyt kohta kaksi vuotta eikä sen päättymisestä ole minkäänlaista merkkiä. Lännen tuki Ukrainalle on vähentynyt samalla kun Venäjä vahvistaa aseellista voimaansa hankkimalla aseita Iranista ja Pohjois-Koreasta sekä kasvattamalla omaa sotatarviketuotantoaan.

Samaan aikaa huoli sodan mahdollisesta laajentumisesta on lisääntynyt. Alkuvuonna Ruotsin puolustusvoimien komentaja kehoitti kaikkia ruotsalaisia valmistautumaan sotaan. Saksassa julkisuuteen tuli puolustusministeriön asiakirja, jonka mukaan Bundeswehr valmistautuu Venäjän hyökkäyksen mahdollisuuteen sodassa Naton ja Venäjän välillä. Vaikka kysymys onkin asevoimien toimintaan kuuluvasta skenaariotyöstä, se osoittaa kuinka vakavista asioista on kysymys.

Venäjä lisää jännitteitä maidemme välillä käyttäen pakolaisia välineinä hybridioperaatioissaan sekä irtisanomalla lokakuussa 2023 Suomen ja Venäjän välisen rajat ylittävän yhteistyösopimuksen. Vaikka irtisanomisella ei ole nykytilanteessa vaikutuksia, näillä toimilla Venäjä luo itärajastamme kriisialueen.

Sotilaallisten jännitteiden lisäksi Euroopassa poliittiset jännitteet kasvavat ja niitä luovat eri maiden poliittiset toimijat.

Unkari pitkittää edelleen Ruotsin hyväksymistä sotilasliiton jäseneksi ilman todellisia perusteita. Lisäksi se pyrkii kiristämään EU:a ja ylläpitämään hyviä suhteita Venäjään. Uutistoimisto Reutersin mukaan Unkarin kolmanneksi suurin puolue Mi Hazánk haluaa liittää osan Ukrainasta Unkariin. Puheenjohtajansa mukaan, mikäli Ukraina menettää itsenäisyytensä, Taka-Karpatian alue tulisi liittää Unkariin.

Eräs Romanian neljänneksi suurimman puolueen AUR:n johtohahmoista on esittänyt neljän Ukrainan ja Moldovan alueen liittämistä Romaniaan. Lisäksi puolue haluaa vahvistaa Romanian suhdetta Venäjään.

Näitä äärioikeistoryhmien vaatimuksia merkittävämpi on ulkopolitiikan muutos Slovakiassa. Vasemmistopopulistinen Smer-puolue voitti Slovakian vaalit joulukuussa 2023 ja sen johtaja Robert Fico tukee Venäjää, vastustaa Ukrainan Nato-jäsenyyttä ja aseapua sekä Venäjän-vastaisia sanktioita. Fico tukee Venäjän ajatusta, että ”Ukraina ei ole itsenäinen ja suvereeni valtio.”

Pienin askelin Venäjä on kerännyt liittolaisia Euroopan sisältä. Venäjän toiminnassa on nostettu esiin ajatus valtion luonnollisista rajoista. Venäjä on perustellut hyökkäystään Ukrainaan mm. juuri sillä, että maalla ei olisi itsenäisen valtion tunnusmerkkejä ja alue kuuluisi luonnollisena osana historialliseen Venäjään.

Venäjällä käynnistettiin presidentin päätöksellä hanke, jossa etsitään ja oikeudellisesti suojataan kiinteistöjä Venäjän federaation sekä entisten Venäjän keisarikunnan ja Neuvostoliiton alueilta. Vaikka tällä ei nyky-Venäjän ulkopuolella ole menestymisen mahdollisuuksia, se osoittaa nykyhallinnon näkemystä historiallisesta Venäjästä, joka rakentaa oman etunsa mukaisia vaihtoehtoisia todellisuuksia.

Venäjä on jo liittänyt itseensä Ukrainasta alueita, joita se ei edes hallitse. Venäjälle tämä näyttäytyy sivilisaatioiden välisenä kamppailuna. Tämä iso-venäläinen kansallisuusaate näyttää siis muuallakin inspiroivan ajatuksen kansakunnasta, jolla tulisi olla aikaisempaan historiaan perustuvat rajat.

Lehden etusivulle