Siirry sisältöön

Sotilasaikakauslehti

2/2022 Edunvalvonta

Henkilöstö on tärkeä osa Nato-yhteensopivuutta

Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Pasi Välimäki kävi tarkastamassa suomalaisjoukkoja kansainvälisessä Cold Responce 22 -harjoituksessa Norjassa. Kuva: Puolustusvoimat

Tarvitsemme lisää upseereita ja Nato-yhteensopivat palvelussuhteen ehdot. Sota Ukrainassa on johtanut tilanteeseen, jossa Suomen ”Nato-optio” on muuttumassa täysjäsenyydeksi. Puolustusliiton täysjäsenyys tuo mukanaan velvoitteita, joiden vaikutukset puolustusjärjestelmäämme on selvitettävä. Upseeriliitto lähestyy aihetta henkilöstön kannalta.

Täysjäsenenä Suomi velvoitetaan asettamaan henkilöstöä, sekä sotilaita ja siviilejä, yhteisiin Naton esikuntiin Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Näiden tehtävien määrä on kartoitettava ja mietittävä velvoitteen toteutustapa. Nykyisellä Puolustusvoimien henkilöstömäärällä tämä ei onnistu. Sitä on lisättävä huomattavasti.

Vuonna 2016 ulkoasianministeriö julkaisi selonteon Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista. Siinä henkilöstön määrän tarvetta todennäköisesti aliarvioitiin. Henkilöstömäärä joka Upseeriliiton arvion mukaan ulkomailla ja Suomessa Nato-tehtäviin sitoutuisi, on 100–200 välillä.

Esikuntatehtävistä pääosa on upseerien tehtäviä, joista yleisesikuntaupseerien tehtäviä kaksi kolmasosaa. Tehtävät olisivat jatkossa osa upseerien henkilöstö- ja urasuunnittelua 3–4 vuoden tehtäväkierrolla.

Palvelussuhteen ehtojen on oltava yhteensopivia kuten kalustonkin

Nato-yhteensopivuutta tarvitaan palvelussuhteen ehtoihin ulkomaan palvelukseen lähdettäessä. Nykyisessä kansainvälisen palvelusuhteen ehtojen normiasiakirjassa on eriarvoisuutta, joka on korjattava. Upseeriliitto selvittää muiden Nato-maiden upseerijärjestöiltä millaisilla palvelussuhteen ehdoilla he näissä tehtävissä palvelevat.

On varauduttava tilanteeseen, jossa suomalainen joukko lähtisi Nato-sopimuksen artikla 5:n mukaiseen puolustustehtävään toisen jäsenmaan alueelle. Tilanne muistuttaisi viime elokuussa sotilaallisena operaationa toteutettua kansainvälisen avun antamista. Silloin pääsimme sopimukseen, jota voisi näissäkin tapauksissa soveltaa.

Petri Soppi

Pääluottamusmies

Lehden etusivulle

Muita artikkeleita

6/2022 Edunvalvonta

Sopimus on päättymässä

Keskusjärjestöjen pitää sopia vuoden 2023 palkankorotusten tasosta 21.12.2022 mennessä.