Siirry sisältöön

Sotilasaikakauslehti

Karenssi ei saa olla rangaistus

Upseeriliitto vastustaa esitystä, jonka mukaan ylimpien virkamiesten karenssiaika pitenisi nykyisestä kuudesta kuukaudesta vuoteen. Pidentämiselle ei ole perusteita, vaan näyttää siltä, että ehdotuksen tausta on poliittinen ja lakiesityksen tarve nousee yksittäistapauksesta.
Puolustusvoimain entisen komentajan kenraali Jarmo Lindbergin karenssiajasta nousi kohu, kun hänet palkattiin töihin hävittäjävalmistaja Lockheed Martinille välittömästi kuuden kuukauden karenssiajan päätyttyä. Syntynyt tilanne oli kiusallinen, sillä asian saaman julkisuuden ei haluttu vaarantavan hävittäjähankintojen käynnissä olevaa kilpailutusta.

Valtiovarainministeriö kertoo saaneensa julkiselta sektorilta tai valtion virastoilta palautetta, että ylimpien virkamiesten kuuden kuukauden karenssiaika olisi liian lyhyt. Selkeitä konkreettisia perusteluja tälle väitteelle ja pidennystarpeelle ei kuitenkaan ole samalla esitetty. Ministeriön tutkimuksen mukaan valtion 71:stä organisaatiosta vain seitsemällä on karenssi käytössään. Lisäksi vain muutama valtion virasto on ilmoittanut, että tarvetta pidennykselle ylipäätään olisi. Itse asiassa julkisuudessa olleiden muutaman tapausten perusteella näyttää siltä, että valtiolla on annettu viime aikoina jopa lyhyempiä kuin tuon minimiksi määritetyn kuuden kuukauden mittaisia karensseja.

Tiedämme, että puolustushallinnossa ja Rajavartiolaitoksessa syntyy hyvin usein ongelmia, jos karenssisopimuksen tehnyt virkamies hakee yksityissektorille. Virkamiehelle ja työnantajalle on lähes aina näissä tilanteissa epäselvää, millä perusteella karenssi laukeaa ja virkamies ei voi asiaa selvittää itse kertomatta työnantajalleen, että ylipäätään harkitsee hakeutumista.

Pahimmassa tapauksessa karenssisopimuksen kilpailukiellon perusteiden katsotaan täyttyvän, mutta virkamies ei saakaan hakemaansa työtä. Ei rekrytoiva yritys odota työntekijää kuutta, puhumattakaan kahtatoista kuukautta. Entiseen virkaansa jäänyt hakija taas leimautuu, koska hakeutuminen tuli julkiseksi kilpailukiellon selvittämisen vuoksi, mikä taas vaikuttaa kyseisen virkamiehen uralla menestymiseen.

Selkeintä olisi määrittää puolustushallinnon ja Rajavartiolaitoksen sisällä ne tehtävät, joissa karenssisopimus astuu voimaan automaattisesti, huolimatta siitä mihin tehtävään virkamies on hakeutumassa. Tämä poistaisi epäselvyydet ja mielivaltaiset päätökset kilpailukiellon soveltamisessa. Lakiesitys tulee käsittelyyn eduskunnan istuntokauden alkaessa. Suomen kansainväliset sitoumukset eivät velvoita lain kiristämistä, eikä esityksestä löydy yhtään asiallista tai tarpeeseen perustuvaa perustetta. Sen sijaan esitetään, että karenssisopimuksen rikkomisesta voisi seurata jopa kahden vuoden palkkaa vastaava sakko. Tämä on kohtuutonta. Miten sellaisen sopimuksen rikkomisesta voidaan rangaista, jonka voimaan astumisen perusteita yksittäinen virkamies ei edes tiedä allekirjoittaessaan kyseisen sopimuksen. Kilpailukiellon soveltamiseen löytyy runsaasti hyviä ja sivistyneitä vaihtoehtoja yksityiseltä sektorilta ja/tai länsimaisilta naapureiltamme.

Valtion virkamieslakiin vuonna 2017 lisätyn karenssipykälän tarkoituksena on rajoittaa virkatehtävässä saadun tiedon hyödyntämistä uudessa palvelussuhteessa. Salassapitovelvoitteeseen kuuluvat asiat eivät millään tavalla riipu karenssiajasta. Rikoslaissa säädetty salassapitovelvollisuus ja virassa saadun tiedon hyödyntämiskielto jatkuvat virkasuhteen ja karenssiajan päättymisen jälkeenkin.

Ville Viita

Everstiluutnantti Ville Viita on Upseeriliiton puheenjohtaja.

Lehden etusivulle

Muita artikkeleita

3/2021 Puheenjohtajalta

Korjausvelka

Upseeriliiton ja Päällystöliiton jäsenkyselyn tulokset ovat pysäyttäviä. Kysyimme jäsenistön unesta, palautumisesta ja jaksamisesta.
2/2021 Puheenjohtajalta

Intin työ ei ole enää harmaata

Harmaiden tuhtien tekeminen poistuu - johtavan virkamiehen raja nousee. Puolustusvoimien työaikalain uudistamista edistetään.