Siirry sisältöön

Sotilasaikakauslehti

3/2021 Artikkelit

Kenraali Timo Kivisen haastattelu

Puolustusvoimain komentajaa kenraali Timo Kivistä haastatteli toukokuun 6. päivänä Pääesikunnassa päätoimittaja Martti Lehto.

Haastattelu aloitettiin käsittelemällä Puolustusvoimien suorituskyvyn kehittämistä ja tarvittavia resursseja. Vuodelle 2021 tehdyn valtion talousarvioesityksen mukaan ”Suomi pitää huolen puolustuksen riittävästä resursoinnista”. Kysymykseen siitä, onko nykyinen tilanne Puolustusvoimien kannalta tyydyttävä ja onko tulevaisuudessa näkyvissä sopeutustoimia, komentaja kenraali Timo Kivinen totesi seuraavaa:

”Edellisessä vuoden 2017 selonteossa otettiin kantaa myös resursseihin. Tähän saakka olemme perustaneet toimintamme ja suunnittelun tuohon vuoden 2017 tasoon. Nyt on valmisteilla seuraava selonteko, jossa asiaan otetaan kantaa. Tehty kehyspäätös tarkoittaa leikkauksia ja myös vuoden 2017 jälkeen meihin on kohdennettu leikkauksia.

Tämä muodostaa meille kasvavan haasteen ja tulee vaikuttamaan Puolustusvoimien toimintaan sekä puolustuskyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen. Seurannaisvaikutukset tarkentuvat myöhemmin.”

Edelleen TAE21 mukaan ”Suomen puolustaminen edellyttää toimintaympäristöön suhteutettua maa-, meri- ja ilmapuolustuksen sekä niitä tukevien yhteisten suorituskykyjen muodostamaa kokonaisuutta. Tavoitteena on vahvistaa puolustuksen ennaltaehkäisykykyä.” Ennaltaehkäisykyvyn vahvistamisesta komentaja totesi:

”Meidän puolustuskykymme on kautta historian perustunut periaatteelle, että ylläpidämme sellaista sotilaallista kykyä, joka pyrkii ennalta ehkäisemään sotilaallisen voiman käytön Suomea vastaan. Tämä perusajatus on edelleen voimassa. Turvallisuusympäristössä tilanne on muuttunut viime vuosikymmenen puolivälin jälkeen ja tulevaisuudessa ei ole nähtävissä, että Suomen puolustuskyvylle asetettavat vaatimukset olisivat vähenemässä. Suorituskykyämme kehitetään puolustusbudjetin raameissa.”

”Itse turvallisuusympäristön kehitys on vaikeasti ennakoitavissa. Se tarkoittaa sitä, että meillä tulee olla kyky valvoa toimintaympäristöjä, joita ovat maa-, meri-, ilma-, informaatio- ja kybertoimintaympäristö ja jatkossa myös avaruus. Näiden pohjalta muodostetaan tarvittava tilanneymmärrys. Meillä tulee olla kaikissa tilanteissa kyky tarvittaessa käynnistää tarvittavat toimenpiteet.”

”Tilanneymmärryksen tärkeys korostuu tässä nykymaailman menossa. Lisäksi uhat ovat monimuotoisia, joista yksikään toimija ei kykene yksin vastaamaan tai niitä hallitsemaan. Tässä suhteessa ennaltaehkäisy on paljon laajempi kokonaisuus kuin puolustustoimenpiteet. Tarvitaan kaikkien hallinnonalojen sekä laajasti myös koko yhteiskunnan varautumista. Me tuotamme tässä isossa kehyksessä Puolustusvoimien osuuden ja pidäkkeen. Näitä tullaan käsittelemään valmisteilla olevassa selonteossa.”

Puolustusvoimien kehittäminen 2020- ja 2030-luvuilla

Komentajan mukaan ”2010-luvulla painopiste oli Maavoimissa ja nyt 2020-luvulla ensin Merivoimissa ja sitten Ilmavoimissa. 2030-luvulla on edessä laajempi Maavoimien uudistus, joka alkaa osittain jo tällä vuosikymmenellä. Tällä vuosikymmenellä strategisten hankkeiden lisäksi kehitetään myös paljon muuta. Meidän tulee tuottaa suorituskykyä vastaamaan laaja-alaiseen vaikuttamiseen, mikä tehdään paikallispuolustusta kehittämällä. Kehitämme siis puolustuksen toteuttamistapaa vastaamaan paremmin sotilaallisessa toimintaympäristössä, sodankäynnissä ja uhkissa tapahtuneisiin muutoksiin.

Eri puolustushaarojen kehittämisessä resurssien kohdentamisen osalta katsotaan kuitenkin Puolustusvoimien kokonaisetua.”

Uudet uhat ja varautuminen

Nykyisen hallitusohjelman mukaan ”perinteisten sotilaallisten uhkien lisäksi Suomi varautuu vastaamaan entistä monitahoisempiin uhkiin, joissa yhdistyvät sotilaalliset ja ei-sotilaalliset keinot.” Hallitusohjelman mukaan keinona on: ”Kyberturvallisuuden koordinaatiota tiivistetään, ja vastuu siitä on valtioneuvoston kanslialla. Lisäksi varmistetaan ympärivuorokautinen keskitetty tilannekuva, joka on tukena valtion virastoille, kriittisille infrastruktuurin toimijoille ja kumppaneille.”

Kyberturvallisuuden koordinaation ja tilannekuvan kehittämisen osalta kenraali Kivisen mukaan ”Puolustusvoimilla on oma vastuunsa maan sotilaallisessa kyberpuolustuksessa. Meillä on sotilaallisena valmiusorganisaationa ja aluevalvontaviranomaisena pitkä historia osaamisesta ympärivuorokautisessa tilannekuvan muodostamisessa ja siihen liittyvässä viranomaisyhteistyön koordinoinnissa.

Olemme mielellämme mukana kansallisessa kyberturvallisuuden kehittämisessä. Tilannekuvasta on hyvä todeta, että siinä on eri merkityksiä ja ulottuvuuksia. Poliittinen johto ja viranomaiset tarvitsevat yleistä tietoa Suomeen kohdistuvista hyökkäyksistä, mutta monet viranomaiset tarvitsevat omaa suojautumistaan varten hyvinkin yksityiskohtaista teknistä ja operatiivista tietoa uhkista. On tunnistettu, että eri viranomaisten välistä tiedonvaihdon toimintatapamallia pitää kehittää, mutta myös lainsäädäntöä pitää kehittää.”

Komentaja otti esimerkiksi verrokkimaa Ruotsin, jossa on perustettu moniviranomaisen kyberturvallisuuskeskus, jota keskeiset kyberturvallisuusviranomaiset voivat käyttää. Hänen mielestään yhteistoimintamallia tulee kehittää ja asioita valmistellaankin jo kyberturvallisuuden kehittämisohjelmassa.

Edelleen hallitusohjelman mukaan ”Puolustusvoimat kehittää valmiuksia vastata monitahoisiin uhkiin. Suomi vahvistaa hybridi- ja kyberuhkiin liittyvää osaamistaan jatkuvasti, jotta se pysyy korkealla kansainvälisellä tasolla. Puolustusvoimat jatkaa oman kyberpuolustuskykynsä kehittämistä ja osallistuu kansallisen kyberturvallisuusstrategian toteuttamiseen.”

Hybridi- ja kyberuhkiin liittyvän osaamisen ja kyberpuolustuskyvyn kehittämisestä kenraali Kivinen selvitti asiaa seuraavasti: ”Laaja-alaisten uusien uhkien näkökulmasta tulee perinteistä kokonaisturvallisuuskonseptia kehittää vastaamaan vielä paremmin nykymaailman haasteisiin. Kun Suomessa puhutaan hybridiuhista, niin aika yleisesti tulkitaan niin, etteivät ne sisällä sotilaallisia uhkia vaan kaikkia muita. Me käytämme termiä laaja-alainen vaikuttaminen, joka meidän kielenkäytössämme sisältää myös sotilaalliset keinot. Laaja-alaiseen vaikuttamiseen pyrimme varautumaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa entistä paremmin. Kokonaisuudessaan kokonaisturvallisuuden konseptia tulee kehittää vastaamaan muuttunutta tilannetta.”

”Kyberpuolustuksen ohella informaatiopuolustus on sellainen asia, jota tulee kehittää, ei vain Puolustusvoimien, vaan koko yhteiskunnan näkökulmasta.”

”Puolustusvoimien kyberpuolustusta kehitetään lakisääteisten tehtävien puitteissa kansallisten kyberturvallisuusstrategioiden mukaisesti. Olemme aloittaneet jo muutamia vuosia sitten panostamalla merkittävästi oman kyberkyvykkyyden kehittämiseen sekä rahoituksen että henkilöstön osalta. Mikään ei kuitenkaan tapahdu nopeasti ja kehittäminen vie aikaa.”

Puolustusvoimien henkilöstön kyberosaamista kehitetään täydennyskoulutuksessa ja päivittäiseen työskentelyyn liittyen. Sotilaille koulutusta tarjotaan myös eri virkaurakursseilla.

Komentaja halusi nostaa esille Johtamisjärjestelmäkoulun perustamisen, mikä on yksi keskeinen tekijä, kun halutaan panostaa osaamiseen kybertoimintaympäristössä. Komentaja lisäsi, että ”lisäksi suomalaisessa asevelvollisuusjärjestelmässä on potentiaalia kyberpuolustukseen liittyen ja asevelvollisia hyödynnetään, mutta jatkossa pitää hyödyntää vielä enemmän. Enkä puhu vain varusmieskoulutuksesta vaan reservissä olevasta osaamisesta. Reservissä on huippuammattilaisia ja heidän kyvykkyyttään tulee hyödyntää vieläkin paremmin tässä asiassa.”

Puolustusyhteistyön syventäminen

Hallitusohjelman mukaan ”Kansainvälinen puolustusyhteistyö on osa Suomen puolustuskykyä. Puolustusyhteistyöllä, mukaan lukien kansainvälinen harjoitustoiminta ja kansainvälinen puolustusmateriaaliyhteistyö, vahvistetaan Suomen kansallista puolustusta sekä parannetaan lakisääteistä edellytystä tarvittaessa antaa ja vastaanottaa sotilaallista apua. Osallistuminen vaativaan kansainväliseen harjoitustoimintaan on keskeinen osa puolustusyhteistyötä.”

Edelleen Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon (UTP, 2020) mukaan ”Nato on keskeinen transatlanttista ja eurooppalaista turvallisuutta ja vakautta edistävä toimija. Suomi kehittää kumppanuusyhteistyötä Naton kanssa omista lähtökohdistaan.”

Puolustusyhteistyön osalta komentaja korosti valtiojohdon linjauksia, jotka määrittävät sen, miten puolustusyhteistyötä tehdään. Asiaa on käsitelty viimeisimmässä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa ja tulevassa puolustusselonteossa tätä tarkennetaan. Näissä kehyksissä kehitetään sotilaallista toimintaa. Kaiken sotilaallisen puolustusyhteistyön tavoitteena on vahvistaa Suomen puolustuskykyä eri turvallisuustilanteissa.

”Poliittisten linjausten mukaisesti läheisin ja tärkein kumppani on tietysti Ruotsi, jonka kanssa tehdään laaja-alaisinta yhteistyötä. Yhteistyö on edennyt viimeisten 5–6 vuoden aikana tavalla, jota kukaan meistä ei olisi osannut ennakoida. Tämä kertoo siitä, että kummassakin maassa niin poliittisella kuin sotilaallisella tasolla on yhteisiä intressejä. Molemmissa maissa on tahtotila tätä syventää. Poliittisten tavoitteiden mukaan tässä edetään.”

”Vuoden 2017 puolustusselonteossa Yhdysvallat oli mainittu toiseksi tärkeimmäksi kumppaniksi. Toukokuussa 2018 allekirjoitettu aiejulistus puolustusyhteistyöstä on tehnyt tästä yhteistyöstä aiempaa suunnitelmallisempaa ja tiivistänyt sitä.”

”Nykyisessä hallitusohjelmassa sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa on linjattu, että Norjan kanssa tehtävää yhteistyötä lisätään kahdenvälisesti ja yhdessä Ruotsin kanssa kolmenvälisesti. Tämä on hyvin ymmärrettävää, kun katsotaan karttaa ja maantiedettä. Norja on aina ollut kumppanimme, mutta nyt yhteistyötä syvennetään.”

EU-yhteistyö painottuu suorituskykyjen kehittämiseen sekä EU:n kriisinhallintaoperaatioihin.

Nato-yhteistyön osalta komentaja totesi, että ”syyskuussa 2014 pidetyn Walesin huippukokouksen jälkeen Suomi tuli NATO:n laajennettujen mahdollisuuksien kumppaniksi ja se on mahdollistanut kokonaisvaltaisemman ja tavoitteellisemman yhteistyön kehittämisen. Tämän mukaisesti on edetty, eikä uusin UTP-selonteko ole linjaa muuttanut. Sotilaalliselta kannalta on selvää, että teemme yhteistyötä kumppanimaan roolissa. Tätä yhteistyötä tehdään ja kehitetään tarvittavan yhteensopivuuden ja yhteentoimivuuden näkökulmasta. Tämä varmistaa sen, että meillä on tekninen valmius, jos päätämme jäsenyyttä hakea.”

Upseeriston osaamisen kehittäminen

Valtioneuvoston vuoden 2017 puolustusselonteossa puhuttiin sisäisestä säästösuunnitelmasta ja kustannustehokkuudesta. Siinä todetaan, että ”Puolustusvoimien toimintatapojen ja henkilöstöjärjestelmän kehittämisessä keskitytään ydintoimintaan ja tavoitellaan kustannustehokkuutta. Sodan ajan joukkorakenne määrittää puolustusvoimien henkilöstörakenteen. Lisäksi tähän vaikuttavat puolustusvoimien rahoituskehys, tehtävät sekä puolustusvoimien uusien suorituskykyjen ja valtion toimintamallien kehittäminen. Henkilöstövoimavaroja kohdennetaan puolustusvoimien ydintehtäviin kuten toimintavalmiuden ylläpitämisen, asevelvollisten kouluttamiseen sekä uusien suorituskykyjen ylläpidon ja kehittämisen edellyttämiin tehtäviin.”

Kysymykseen Puolustusvoimien osaamistarpeen kehittämisestä 2030-luvulle, kenraali Kivinen totesi, että ”Puolustusvoimien strategisessa suunnittelussa ja tutkimustoiminnassa arvioidaan yhteiskunnan ja sodankäynnin muutosta ja teknologian kehitystä. Tulokset vaikuttavat tuleviin osaamistarpeisiin. Analyysien perusteella tehdään suunnittelulinjauksia, joiden pohjalta syntyy puolustusjärjestelmäkonsepti sekä sen mukaiset suorituskykytarpeet ja mahdolliset doktriinin muutokset ja kehittämistarpeet. Tältä pohjalta tunnistetaan osaamisvaatimukset, joita tulevaisuudessa tarvitaan. Samassa yhteydessä tunnistetaan milloin ja missä vaiheessa jostakin osaamisesta voidaan luopua.”

”Upseeriston perusvalmiuksissa ja osaamistarpeissa on osa pysyvää, jota kuitenkin kehitetään ajassa, kuten esimerkiksi ihmisten johtamista. Tulevaisuudessa miehittämättömät osat taistelukentällä lisääntyvät ja edellyttävät ensisijaisesti teknistä osaamista. Euroopassa tekoälypohjaiset miehittämättömät robotit tuskin tulevat lähitulevaisuudessa haastamaan ihmistä johtajana taistelukentällä.”

Upseerikoulutuksen osalta komentaja totesi, että ”upseerikoulutuksessa on tarkastettu niin kandidaatti- kuin maisterivaiheen koulutus. Kandidaattien osalta koulutus alkoi vuonna 2015 ja maistereiden osalta 2020. Myös EUK- ja YEK-kurssien opetussuunnitelmat on tarkastettu, joten nyt ei ole uudistamistarvetta. Tietysti opetussisältöjä tulee kehittää ajassa eläen, jota MPKK tekeekin komentajan ja Pääesikunnan ohjauksessa. Tämä työ on erittäin tärkeää.”

”Upseereiden ammattitaidon kehittämisessä koulutusjärjestelmämme vastaa muutokseen. Nykyinen järjestelmä on rakennettu elinikäisen oppimisen periaatteelle. Muuttuvassa maailmassa tämä on hyvä järjestelmä. Lisäksi on tarpeellista täydennyskoulutusta ja en lainkaan väheksy työssä oppimista. Ihmisillä tulee olla tietysti kyky ja halu oppia muuttuvassa maailmassa.”

”Kilpailu osaavasta ja kyvykkäästä työvoimasta lisääntyy väestörakenteen muutoksen takia. Julkishallinnossa ja meillä sen osana tulee olla sellaiset palvelussuhteen ehdot, että me saamme tarvitsemamme osaajat.”
Puolustusvoimien henkilöstörakenteen kehittäminen

Kenraali Kivinen totesi, että ”Puolustusvoimien henkilöstörakennetta kehitetään kaikkien henkilöstöryhmien osalta niin, että se vastaa mahdollisimman hyvin Puolustusvoimien tehtävien toteuttamista niin normaaliaikoina kuin poikkeusoloissa. Tämä on lähtökohta.

On hyvä muistaa, että vuoden 2015 puolustusvoimauudistuksen jälkeen Puolustusvoimien henkilöstömäärässä päädyttiin 12 000:een (ilman sopimussotilaita). Vuoden 2017 selonteon jälkeen meillä on tällä hetkellä yli 400 henkeä enemmän rivissä kuin vuonna 2017. Kyllä tässä suhteessa Puolustusvoimat toimii vastuullisesti. Valtion budjetin kautta on saatu lisärahoitusta sellaisille alueille, jossa on osaamiskapeikkoja. Tähän liittyy uusien suorituskykyjen kehittäminen, kuten kyber.”

”Upseeriston asemaa Puolustusvoimissa ei kyseenalaisteta. Eroamisikien nousu ja opistoupseereiden poistuma, jossa heidän tehtäviään muutetaan upseereiden, aliupseereiden ja osin joidenkin muidenkin henkilöstöryhmien tehtäviksi, kasvattaa upseereiden määrää noin 200:llä tällä vuosikymmenellä. Kadettikurssien vahvuutta onkin nostettu resurssien rajoissa viime vuosien aikana.”

”Muutokset henkilöstöryhmien välillä harkitaan tapauskohtaisesti ja tarkasti. Seuraajasuunnitelmissa harkitaan, missä tehtävissä voidaan käyttää useampaa henkilöstöryhmää. Osaamista käytetään Puolustusvoimissa järkevällä tavalla.”

Sotilaslentäjien riittävän määrän varmistaminen

Upseeriliitto on esittänyt lentäjien jatkositouttamisen kehittämistä lentäjien palvelusuran jatkamiseksi mahdollisimman pitkään.

Komentajan mukaan:

”Puolustusvoimien tavoitteena on, että pitkälle koulutetut lentäjät palvelevat eläkeikään saakka. Tiedetään, että lentopalvelus on ensisijainen peruste ilmavoimien lentäjille. Aktiivinen lentopalvelusvaihe kestää noin 15 vuotta ja sen jälkeen heitä on tarve käyttää Ilmavoimia ja Puolustusvoimia hyödyttävissä tehtävissä. Nykyistä sitoumusjärjestelmää on kehitetty ajassa eläen ja ajan saatossa. Tällä pyritään varmistamaan se, että meillä on riittävä määrä ohjaajia. Näin tulee toimia jatkossakin.”

Sotilaiden työaikalaki ja työssä jaksaminen

Uusi työaikalaki astui voimaan vuoden 2020 alusta. Sen tavoitteena on ajantasaistaa työaikalaki vastaamaan elinkeinorakenteen ja työn tekemisen tavoissa tapahtuneita muutoksia sekä tehdä työaikadirektiivistä ja muista kansainvälisistä reunaehdoista johtuvia tarkistuksia. Uusi laki edelleen tunnistaa työaikasuojelun, jonka tavoitteena on kohtuuttoman pitkien vuorokautisten työaikojen rajoittaminen ja riittävän pitkien lepoaikojen turvaaminen työntekijöille. Uusi työaikalaki ei kuitenkaan koske sotilaita.

Eduskunnan Työ- ja tasa-arvovaliokunta totesi 6.3.2019 mietinnössään, että on välttämätöntä, että myös Puolustusvoimien henkilöstölle turvataan asianmukaisella sääntelyllä riittävä lepo ja jaksaminen. Valiokunta tähdensi, että uudistus tulee tehdä pikaisesti ja kiirehtii valmistelua.

Kenraali Timo Kivinen painotti, että ”tällä vuosikymmenellä kilpailu osaavasta ja kyvykkäästä työvoimasta lisääntyy väestörakenteen muutoksen takia. Julkishallinnossa ja meillä sen osana tulee olla sellaiset palvelussuhteen ehdot, että me saamme tarvitsemamme osaajat.”

”Tuemme vahvasti henkilöstön työssäjaksamista ja käyttämällä ja kehittämällä joustavia työntekomenetelmiä ja työaikamuotoja. Me analysoimme henkilöstökyselyjen tuloksia ja reagoimme sieltä esiin nouseviin asioihin.

Tästä esimerkkinä voin mainita, että Pääesikunta on antanut uuden normin sotilaallisten harjoitusten osalta, jossa harjoituksen toimeenpano-ohjeessa on määritelty henkilökohtainen 70 vuorokauden maksimi.

Tämän lisäksi on määrätty erillinen seurantaryhmä, joka seuraa tämän uuden normin mukaisia toimenpiteitä ja toimeenpanoa ja tarkastelee myös muita tapoja kehittää toimintaa sotilaallisten harjoitusten osalta.”

Kuvat: Puolustusvoimat

Martti Lehto

Päätoimittaja

Lehden etusivulle

Muita artikkeleita

3/2022 Artikkelit

Maanpuolustuskorkeakoulu

Korkeinta sotataidon koulutusta ja sotatieteellistä tutkimusta. MPKK:n rehtori prikaatikenraali Mika Kalliomaan haastattelu.