Korjausvelka

Upseeriliiton ja Päällystöliiton jäsenkyselyn tulokset ovat pysäyttäviä. Kysyimme jäsenistön unesta, palautumisesta ja jaksamisesta. Vastausprosentti on kattava, lähes viisikymmentä prosenttia.

• Upseereista jopa 42 % ja opistoupseereista 33 % kokee jaksamisensa huonontuneen viimeisen vuoden aikana.
• Jopa 70 % upseereista ja 54 % opistoupseereista arvioi palautumisen sotilaallisesta harjoituksesta kestävän 24 – yli 48 tuntia (eli vuorokaudesta jopa yli kahteen vuorokauteen.)Vastaavasti lähes 89 % upseereista ja 44 % opistoupseereista arvioi palautumisen meripalveluksesta kestävän 24 – yli 48 tuntia (eli vuorokaudesta jopa yli kahteen vuorokauteen.)
• Upseereista jopa 59 %:lla ja 52 %:lla opistoupseereista on unihäiriö.
• Lähes 98 % upseereista ja 94 % opistoupseereista arvioi työskentelevänsä keskimäärin 12 tuntia tai enemmän sotaharjoitusvuorokauden aikana.
• Meripalveluvuorokausien aikana 14 tuntia tai sitä enemmän arvioi työskentelevänsä jopa 81 % upseereista ja 47 % opistoupseereista.

Esittelimme tulokset Puolustusvoimien komentajalle. Mukana olivat Akavan ja Päällystöliiton puheenjohtajat ja Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö. Olisimme toivoneet vastauksia pikaisesti, mutta ymmärrän, että aihe on vaikea ja vaatii hieman enemmän pureskeltavaa. Sovimme, että henkilöstöpäällikkö ja -osasto analysoivat palautumisen kyselyn vastaukset ja saamme komentajan vastauksen upseereille juhannukseen mennessä.

Valtioneuvoston Kehysriihessä päätettiin, että puolustuksen hallinnonalalle tulee 35 miljoonan euron säästöt. Puolustusministeri linjasi riihen jälkeen, että säästöt eivät kohdistu varuskuntaverkkoon, kertausharjoituksiin tai palkattuun henkilöstöön. Samassa lauseessa hän totesi, että pidemmällä tähtäimellä tarvetta on henkilöstön määrän vahvistamiseen. Puolustushallinto miettii nyt, kuinka säästöt heijastuvat talousarvioesitykseen. Toivon, että henkilöstön aseman parantamista ja työaikaongelmaa käsitellään myös tulevassa puolustusselonteossa. Nämä ovat strategisia kysymyksiä. Hankkeet eivät toteudu, jos henkilöstö puuttuu. Ilmavoimien Lentäjäyhdistyksen puheenjohtajan kirjoitus tässä lehdessä kannattaa lukea ajatuksella.

Tein kierroksen kentällä ja kysyin, kuinka siellä koetaan henkilöstön määrä ja työssä jaksaminen. Upseeripula näkyy jokaisessa varuskunnassa. Työn määrä on kasvanut ja palautumisen ongelmat eivät johdu vain koronasta. Kun ei ole tekijöitä, niin upseeri saa tehdä useamman työntekijän tehtävät omien lisäksi. Työssä jaksamisen osalta ei ole oikotietä. Työaikajohtaminen, sotaharjoitusnormi tai tehtävien priorisointi eivät ole riittäviä toimenpiteitä. Tarvitaan isompaa remonttia. Meripalvelun kokeilusta valmiusaluksilla on onneksi hyviä kokemuksia

Kansanedustajien sisäilmaryhmän tilaisuudessa käsiteltiin turvallisuusorganisaatiota. Totesin Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen osalta, että rakennuksiin on syntynyt korjausvelkaa vuosikymmenten aikana. Henkilöstö on oireillut ja syystäkin, koska ongelmat ovat herkistäneet ja altistaneet työntekijöitä erilaisille sisäilmahäiriöille. Asiaan suhtautumisessa on nyt onneksi tapahtunut muutos: olemme päässeet ongelmakeskeiseen ja avoimeen toimintamalliin. Väistämättä tulee mieleen vertaus työaikaongelmaan. Työntekijät voivat pahoin ja uupuvat. Jopa nuoret. Korjausvelkaa on syntynyt viidenkymmenen vuoden aikana. Ihmisen terveydellä ei voi leikkiä.

Sisäilma-asioissa ja työssä jaksamisessa pätevät samat lainalaisuudet. Työnantajan on tunnistettava ongelmat ja poistettava terveyden kannalta vahingolliset tekijät.

Lehden etusivulle