Kriisiajan reservi takaa valmiuden

Suomen ja Euroopan turvallisuus- ja toimintaympäristössä tapahtui raju muutos Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Muutos vaatii maamme sotilaallisen valmiuden nopeaa kohottamista.

Valmiuden kohottaminen puolestaan vaatii lisähenkilöstöä. Todennäköinen liittoutuminen lisää henkilöstön tarvetta. Mistä tämä lisähenkilöstö on välittömästi saatavissa? Onneksi vastaus on olemassa: reservistä saadaan apua. 

Sotilaseläkejärjestelmämme on luotu, jotta sodanajan joukoissa on käytettävissä riittävä määrä koulutusta ja kokemusta omaavia ammattisotilaita. Nyt merkittävästi muuttuneessa turvallisuusympäristössä sama järjestelmä mahdollistaa henkilöstömäärän nopean kasvattamisen siirtymäajaksi. On huomattava, että kyseessä on siis kuitenkin tilapäinen ratkaisu. Lopullisesti henkilöstöasia on upseeriston osalta ratkaistavissa vain kadettikurssien kokoa kasvattamalla. Mutta tämä vie aikaa.

Asiassa on ryhdytty toimenpiteisiin. Valtionhallinto on osoittanut Puolustusvoimille taloudellisia lisäresursseja, jotka mahdollistavat jo reserviin siirtyvien tai siirtymässä olevien rekrytoinnin uudelleen määräaikaisiin virkasuhteisiin 1.4.2022 – 31.12.2023. Harkinta ja päätös irtisanoutuneen tai eläköityneen palkkaamiseksi tehdään osana nimitysvalmistelua.

Pääsääntöisesti Evp-sotilas voidaan palkata vain, mikäli henkilön pakollinen eroamisikä sotilasvirasta on täyttynyt. Uudelleen virkaan nimittämisen edellytyksenä tietenkin on, että henkilö on kelpoinen virkaan nimitettäväksi. Lisäksi henkilön tulee täyttää muut viran/tehtävän täyttöön liittyvät edellytykset.

Työsuhteen ehdot on selvitettävä tarkasti. Lisätehtävät, joihin upseeri palkataan yli kuusi kuukautta kestävään määräaikaisuuteen, ovat PVPJ-sopimuksen soveltamisen piirissä. Tämä tarkoittaa, että niistä on laadittava tehtävän kuvaus ja tehtävien vaativuus on arvioitava. Uudelleen virkaan rekrytoitavien tehtävien arviointiin ja tehtävänkuvausten laadintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Mikäli tehtävänkuvaukset laaditaan vajavaisesti, aiheuttaa se luonnollisesti merkittävän heikennyksen palkkauksessa.

Vaikka upseerit tekevätkin heille tuttuja sotilastehtäviä, palkataan heidät kuitenkin pääsääntöisesti siviilien ESJA järjestelmän mukaisesti.

Upseeriliitolla on tarjottavana vaihtoehtoisia malleja. Aliarviointiin tehtävän vaativuudessa ei pidä suostua, vaikka nauttiikin jo ansaittua sotilaseläkettä. Ei laadullisesti eikä palkkauksellisesti. Tehtävän sisällön arvioinnissa on tarpeen vaatiessa käännyttävä Upseeriliiton pääluottamusmiesten puoleen.

Luottamusmiehellä on oikeus saada tiedot edustamiensa henkilöiden tehtäväkuvauksista, vaativuusarvioinneista ja -tasoista sekä kokonaispalkkauksesta palkkatekijöittäin eriteltynä ja niiden perusteista. Heiltä on siis tässäkin tilanteessa apua saatavissa. Sotilaseläkkeen aikana voi työskennellä ilman tulorajoituksia.

Lisää tietoa sotilaseläkkeellä työskentelystä alla:

Työskentely eläkkeellä kartuttaa uutta eläkettä 

Takavuosien eläkeuudistuksissa upseereiden palvelusaika on pidentynyt useilla vuosilla, mutta yhä edelleen jäsenistöllämme on mahdollisuus eläkepäivien viettoon siviilitovereitaan nuoremmalla iällä.
Moni kokee pakollisen eläkeiän alkaessa vielä halua ja intoa työhön, josta haetaan lisää sisältöä eläkepäiviin – joko osa-aikaisesti tai täyspäiväisesti.  

Ukrainan sodan mukanaan tuoma Suomen puolustusvalmiuden kohottaminen on mahdollistanut monelle palveluksen jatkamisen vielä pakollisen eläkeiän jälkeen. Myös jo reserviin siirtyneitä on palannut takaisin palvelukseen. 

Sotilaseläkkeen aikana voi työskennellä ilman tulorajoituksia, vaikka monissa muissa eläkelajeissa näitä rajoituksia onkin. 

Voit siis työskennellä niin paljon kuin haluat. Samalla sinulle kertyy uutta eläkettä, kunnes saavutat ikäluokkasi eläkkeen kertymisen yläikärajan. Tällöin ei uutta eläkettä enää kerry, mutta palkastasi ei enää myöskään peritä työntekijän eläkemaksuja (vuonna 2022 53–62-vuotiailla maksu on 8,65 % ja
63–67-vuotiailla 7,15 %) 

Eläkkeen kertyminen 

Uutta eläkettä kertyy 1,5 % vuosiansioista. Sen voit anoa maksuun oman ikäluokkasi varhaisimmassa vanhuuseläkeiässä, jos sinulle on myönnetty vanhuuseläke ennen vuotta 2017 ja olet työskennellyt eläkkeellä ollessasi eri työeläkelakien piirissä, kuin mistä jo saat eläkettä tai vaihtoehtoisesti olet työskennellyt eläkkeen rinnalla vuonna 2017 tai sen jälkeen. Poikkeuksena on vain se, että jos olet työskennellyt saman työeläkelain piirissä, josta jo saat eläkettä ennen vuotta 2017. Tässä tapauksessa uusi eläke voidaan anoa maksuun vasta 68 vuoden iässä. 

Työskentelyn taloudellisia vaikutuksia arvioidessa on hyvä muistaa myös verotus. Verovuoden kokonaisverotusta laskettaessa eläketulot ja palkkatulot lasketaan yhteen ja veroprosentti määräytyy yhteisansioiden perusteella. 

Lehden etusivulle