Kun soitto lakkaa, kuka istuu upseerin jakkaralle?

Keskustasolla arvioitiin viime vuonna lähes 470 tehtävänkuvausta. Tätä kirjoittaessa arviointivuoroaan odottelee noin 40 tehtävää. Normaalisti keskustason arviointiryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa, mutta menneenä vuonna 2020 kokoonnuimme keskimäärin kolme kertaa kuukaudessa arvioimaan JSA-tehtävissä tapahtuneiden muutosten vaikutusta vaati-luokkiin. Suurin osa arvioiduista tehtävistä liittyi Maavoimien organisaatiossa vuoden 2021 vuoden alussa tapahtuneeseen muutokseen, jossa vuoden 2015 Puolustusvoimauudistuksen mukainen toimialajako näyttäisi nyt ulottuvan johtoesikunnasta joukko-osastoon samankaltaisena.

Arvioinnissa on omat haasteensa ja osalle tehtävistä on vaikeaakin löytää verrokkitehtäviä. Vaativuudenarvioinnissa päämenetelmänä on vertaaminen, jossa arvioitavaa tehtävän asemaa ja vaativuutta verrataan paikallis-, alue- ja keskustasolla muihin JSA-tehtäviin. Keskustasolla tehtävä arvioidaan lopuksi mittarilla, jonka tuloksen mukaisesti tehtävä luokka määräytyy ja arviointi vahvistetaan. Samassa vaati-luokassa on hyvinkin eri tasoisia tehtäviä ja tämä herättää toisinaan tehtävänhoitajissa jonkin asteista arvelua siitä, että oma tehtävä olisi väärin luokiteltu. Näin voikin olla, jos kuvaus on ”ylimalkainen”, eikä siinä ole kuvattu riittävän selkeästi mistä tehtävänhoitajalla on vastuu. Tämän vuoksihan tehtävänkuvauksen tarkistamistarpeesta vuosittaisessa kehityskeskustelussa esimiehen kanssa keskustellaan. Ja lisäksi asiasta voi keskustella myös paikallisen luottamusmiehen kanssa.

Tehtävänmukainen palkka sijaisuusaikana

Tehtävänkierto on vilkasta ja usein käy niin, että ”jakkara jää tyhjilleen” pitkäksikin aikaa ennen kuin seuraaja saapuu. Todetaan, että sijainen hoitaa tehtävät ”oman toimen ohella” siihen saakka, kunnes uusi tehtävänhoitaja aloittaa. Kaikki sijaistettavan tehtävätkö?
Työjärjestyksen mukainen sijainen ei siis tosiasiassa pelkästään sijaista vaan kantaa myös tehtävänkuvauksen mukaisen vastuun. Tällöin oikea ratkaisu on tehtävään määräys kyseiseen tehtävään, jolloin hän myös saa tehtävän mukaisen korvauksen työstään.

Jos sijainen ei jostain syystä tekisi kaikkia noita tehtäviä, on silloin laadittava sijaisuusajan mukainen tehtävänkuvaus. Tähän tehtävänkuvaukseen kuvataan sijaistettavat tehtävät ja lisäksi ne tehtävät, jotka omasta tehtävästä jäävät tehtäväksi (loputhan menevät sitten taas edelleen sijaiselle). Tämä tehtävänkuvaus lähtee sitten arviointikierrokselle. Kaikki tämä vaatii hyvää suunnittelua ja ennakkovalmistelua, että tehtäviä hoitamaan aloitettaessa ovat oikeat palkkaluokat selvillä. Itse pidän parempana vaihtoehtona määräaikaista tehtävään määräystä, kunnes tehtävään suunniteltu varsinainen henkilö aloittaa tehtävänhoidon.
Edellä kuvattu tilannehan on jo ”hoidossa” kun toimitaan henkilöstöasioiden hoidon normien mukaisesti. Joillakin tasoilla niiden päivitystä ja julkaisua keväällä 2020 ei ole taidettu noteerata.

Onko upseereita riittävästi?

Tätä kysymystä Upseeriliitto on tuonut esille useamman kerran. Ilmeisesti ei ole, koska Puolustusvoimien tehtävänkokoonpanossa olevia upseerien JSA-tehtäviä on eri tahoilla ja tehtävätasoilla kuvattu muiden henkilöstöryhmien tehtäviksi ja niihin on suunniteltu (ja määrättykin) muita kuin upseereita. Suotta työnantaja arastelee nuoren upseerin määräämistä vaativampaan tehtävään määräajaksi. Vai eikö työssäoppiminen ole meidän henkilöstöryhmällemme mahdollisuus? Upseerien vaativammatkin tehtävät edellyttävät laaja-alaista kokemusta, joka on hankittu suunnitelmallisella urakierrolla toimimalla tehtävissä Puolustusvoimien eri hallintotasoilla.

Viime keväänä julkaistu henkilöstösuunnittelu-normi ohjaa seuraavasti:

”Puolustusvoimien henkilöstösuunnittelun perustana ovat Puolustusvoimien lakisääteiset tehtävät ja niiden edellyttämä osaaminen. Suunnittelun erityispiirteenä on poikkeusolojen (PO) ja normaaliolojen (NO) suunnittelun yhteensovittaminen”.

Onko esimerkiksi ilmavoimien valmiusyhtymän, joukko-osaston esikuntapäällikön tehtävä erikoisupseerin tehtävä poikkeusoloissa? Upseeriliiton mielestä ei ole, vaan se on upseerin palvelusuraa edellyttävä upseerin urapolkutehtävä ja laajempaa kokemusta Puolustusvoimista edellyttävä yleisjohtamisen tehtävä.

Haluaisiko Ilmavoimat seuraavaksi joukko-osaston komentajaksi muun kuin lentoupseerin? Sehän olisi vain luonnollinen jatkumo sille, että sotajoukon johtajana, esikuntapäällikkönä voi toimia muu kuin upseeri. Tämä on kummallista ideologiaa, ainakin upseerin mielestä.

Lehden etusivulle