Kybersodankäyntiä Ukrainassa

Sota Ukrainassa jatkuu, vaikka yrityksiä onkin ollut sodan lopettamiseksi. Venäjän suunnalta ei ole nähty aitoa halua aselepoon ja pysyvän rauhan aikaansaamiseen. Venäjälle Ukrainan täydellinen alistaminen näyttää olevan edelleen ainoa tavoite.

Kybersodankäynnin operaatiot eivät ole vähään aikaan olleet esillä mediassa. Tämä ei tarkoita, etteikö Venäjä toteuttaisi kyberoperaatioita edelleen, vaan päinvastoin, mutta niiden vaikuttavuus on pienentynyt.

Venäjän kyberhyökkäykset Ukrainaan ovat olleet monitasoisia ja kohdistuvat kriittiseen infrastruktuuriin – sähköverkkoihin, viestintäverkkoihin ja rahoitusjärjestelmään – pyrkien aiheuttamaan mahdollisimman paljon häiriöitä ja heikentämään kansalaisten luottamusta hallintoon. Kyberhyökkäysten määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta. CERT-UA:n mukaan vuonna 2022 hyökkäyksiä oli 2194, seuraavana vuonna 2543 ja vuonna 2024 niitä oli jo 4315.

Erityisenä kohteena on ollut Ukrainan sähköverkko. Kyberhyökkäykset edeltävät usein ohjus- ja lennokki-iskuja. Kyberhyökkäykset kohdistuvat energiajärjestelmän OT-infrastruktuuriin ja energia-alan toimitusketjun toimittajiin. Hyökkäykset toimitusketjuihin ovat lisääntyneet ja niistä on tullut entistä vakavampia.

Hyökkäykset asevoimien järjestelmiin ovat lisääntyneet. Kohteina ovat olleet erityisesti asevoimien viestintä- ja valvontajärjestelmät ja hyökkäyksissä on käytetty muun muassa väärennettyjä ohjelmistoversioita ja haittaohjelmia on liitetty Signal-viesteihin. Kuluvana vuonna Venäjä on keskittynyt sotatoimiensa kannalta arvokkaisiin kohteisiin.

Kyberpuolustuksen yksi merkittävä haaste on aika. Vastustaja pystyy hyödyntämään nollapäivähaavoittuvuuksia 12–24 tunnin sisällä niiden löytymisestä, jolloin pienetkin viiveet korjauspäivityksissä voivat olla katastrofaalisia. Siksi tehokkaan kyberpuolustuksen on oltava ennakoivaa. Tarvitaan tehokasta kyberuhkatiedustelua ja saadun uhkatiedon reaaliaikaista jakamista.

Vaikka Ukrainaan kohdistuneiden kyberhyökkäysten määrä on kasvanut, niin todella vaarallisten vaikutusten määrä on laskenut. Taustalla on Ukrainan parantunut kyberpuolustuskyky. Maa on ollut yli 10 vuotta hyökkäysten kohteena, josta viimeiset yli kolme vuotta hyvin aggressiivisten kyberoperaatioiden kohteena. Tämän seurauksena valtiolle ja yksityiselle sektorille on kouliintunut joukko erittäin ammattitaitoisia kyberalan osaajia. Tehokkaat työkalut ja heidän kyvykkyytensä sopeutua muuttuviin uhkiin reaaliajassa ovat tuoneet tarvittavaa kybersodankäynnin osaamista. Myös kehittyvä tekoäly antaa lisää suorituskykyä sekä hyökkääjälle että puolustajalle.

Venäjälle Ukrainan täydellinen alistaminen näyttää olevan edelleen ainoa tavoite.

Nyt vuonna 2025 kysymys ei ole siitä, jatkuvatko kyberhyökkäykset vaan siitä, pystyykö puolustaja sopeutumaan nopeammin kuin vastustajan kyvyt kehittyvät. Kyberoperaatioiden luonteeseen kuuluu myös toiminta sodan kynnyksen alapuolella kuten Venäjä toimii länsimaita vastaan.

Venäjän kyberoperaatiot tulevat jatkumaan pitkään, kävi rauhanneuvotteluissa miten tahansa. Ukrainan kyberturvallisuudella on vaikutus kansalliseen suvereniteettiin ja yhteiskunnan selviytymiskykyyn.

Pääkirjoitus e-julkaisussa => https://www.e-julkaisu.fi/sotilasaikakauslehti/3-2025/#pid=5

Lehden etusivulle