Liittokuntaa turvaamassa

Naton yhteisen puolustuksen tehtävät ovat tärkeä osa liittokunnan perusajatusta, jonka mukaisesti jäsenvaltiot puolustavat tilanteen vaatiessa toisiaan.
Tämän pelotteen ylläpitämiseen myös Suomi on osallistunut alkuvuoden 2025 aikana lähettämällä hävittäjiä tukielementteineen Islantiin ja Hamina-luokan ohjusveneitä Itämerelle Naton pysyvään laivasto-osastoon (SNMG1).
Nato-tehtävien palvelussuhteen ehdot on tarkasteltu puolustusministeriön johdolla erikseen ennen jokaista erilaista tehtävää. Neuvottelua henkilöstöjärjestöjen kanssa ei ole käyty, vaan PLM on joka kerta todennut, ettei kyseessä ole sotilaallinen operaatio, joten kotimaan ehdoilla osallistutaan.
Rauhan ajan Nato-tehtävät ovat puolustusministeriön mukaan ”uusi normaali”, johon pitää lain Puolustusvoimista uudistuessa suhtautua kuin muihinkin päätehtäviin: ne ovat osa kotimaan puolustusta, vaikka tapahtuvatkin rajojemme ulkopuolella. Täten palvelussuhteen ehtojenkin tulee noudattaa kotimaan ehtoja, eikä yhteisen puolustuksen tehtävissä ulkomailla palvelemisesta tulisi ulkomaan päivärahaa kummempaa kompensaatiota jatkossakaan.
Linjaus on herättänyt närää neuvottelujärjestöissä, joten keräsimme palautetta kotimaan ehtojen soveltuvuudesta alkuvuonna Nato-tehtävissä palvelleilta luonnonvoimien upseereilta. Palaute oli pääsääntöisesti positiivista: Olosuhteet olivat kunnossa ja työtehtävät mielenkiintoisia sekä antoisia. PVTAS ei täysin sovellu ulkomaille Nato-tehtäviin, mutta ehdot ovat ainakin ennalta tutut. Sopimuksesta löytyy toimiviakin työkaluja esim. Air Policing -toiminnassa varallaoloon, jotta valmiusvaatimukset täyttyvät. Meripalvelus laivasto-osastossa Itämerellä ei juurikaan eroa kotimaan AKT-toiminnasta – mitä nyt vierassatamat ovat helmikuista Hankoa eksoottisempia.
Työnantajakin on hoitanut tonttinsa: kaikilla kerroilla etukäteen kerrotut palvelussuhteen ehtojen sovellukset ovat pitäneet paikkansa, ja yhteisen puolustuksen tehtävien onnistuminen on haluttu varmistaa. Erityisesti riittävän henkilöstömäärän resursoiminen on tehnyt osallistumisesta miellyttävää kotimaan henkilöstöpulasta kärsivissä organisaatioissa puurtamiseen verrattuna.
Palautumisajan puuttuminen ja virkatyössä jaksaminen ovat palautteessa korostuva huolenaihe Nato-tehtävissäkin. Viikkokausien komennukset ulkomailla näkyvät perhe-elämässä, ja työpisteellä odottava tehtävävuori ei pienene itsestään poissaolon aikana. Upseerin perusongelmia, joista selviämistä ei pelkkä ulkomaan päiväraha ratkaise.
Lehden etusivulleMuita artikkeleita

Hakukielto vuonna 2005 tuotti tulosta

