Liittoutumisen vaikutuksiin on valmistauduttava

Suomen turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut nopeasti muutamassa kuukaudessa.

Venäjän uhka tunnistetaan, mutta uuden etupiiriajattelun ja turvallisuustakuiden vaatiminen olivat yllätys. Kriisi saavutti myös Suomen ja Ruotsin, joten nyt koetellaan meidänkin turvallisuuspoliittista liikkumavaraamme. Häiriötilanne voi kestää pitkään, mikä käynnisti laajan yhteiskunnallisen keskustelun Nato-jäsenyydestä.

Suomi ei voi toimia yksin, vaan tarvitsemme liittolaisten apua. Suomella on ulko- ja turvallisuuspolitiikassa edessään liittoutuminen ja uudenlainen kansainvälinen yhteistyö. Se voi olla Nato-jäsenyys, Euroopan Unionin sotilaallisen rakenteen kehittäminen tai puolustusliitto Ruotsin kanssa. Turvatakuita voi hakea myös kahdenvälisillä sopimuksilla.
Liittoutuminen ei ole vaihtoehto omalle puolustusjärjestelmälle, vaan se lisää suorituskykyä. Onneksi kykymme ja valmiutemme on vahva kaikissa puolustushaaroissa. Olemme hyvä ja yhteensopiva kumppani Nato-maille. Emme purkaneet puolustusjärjestelmää ja asevelvollisuutta kuten Ruotsi vuosina 2009–2010.

Puolustusvoimissa on aloitettava valmistelu, mitä liittoutuminen tarkoittaa henkilöstölle. Arvioiden mukaan kansainvälisten tehtävien lisätarve on 100–200. Pienelle armeijalle tämä on merkittävä panostus, koska jo tällä hetkellä upseerivaje on 300 tehtävää.

Upseeriston valmius ja ammattitaito kansainvälisiin tehtäviin on hyvä. Palvelussuhteen ehdot on kuitenkin saatava paremmalle tasolle. Upseerin perhe muuttaa komennustehtävissä mukana, ja puolisollakin on työura. Tässä yhteydessä on käsiteltävä myös vaikea aihe: riittääkö vapaaehtoisia vai tuleeko osa ulkomaan tehtävistä olla pakollisia.
Myös valmius- ja päivystysjärjestelmän kyky on turvattava. On selvää, että henkilöstö ei jaksa ja motivoidu, jos valmius- tai rotaatiotehtävistä ei palauduta. Joukon taistelukyky on pystyttävä palauttamaan operaation jälkeen.

Upseeriliitto on selvittänyt jäsentensä kantaa liittoutumiseen turvallisuuspolitiikkaan keskittyvissä jäsenkyselyissä. Upseerit ovat vankasti Naton kannalla. Vuoden 2019 kyselyssä käsiteltiin myös Nato-optiota. Silloin 58 prosenttia upseereista ei uskonut, että Nato-optio mahdollistaa nopean jäsenyyden, jos tarve tulee. Itse liittoutumisen kannatus on ollut aina vahvaa. Mitä ylemmäksi sotilasarvoissa mennään, niin sitä enemmän liittoutumista kannatetaan.
Marraskuussa 2021 tehdyssä kyselyssä 65 prosenttia jäsenistä vastasi, että Suomen tulisi liittyä sotilasliitto Naton jäseneksi lähimmän viiden vuoden aikana. Uhkan osalta tilanne ei ole muuttunut. 95 prosenttia vastaajista sanoo Venäjän olevan Suomen suurin turvallisuuspoliittinen uhka.
Jäsenkyselyt ovat tärkeä keino selvittää upseerien mielipiteitä. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille. Upseerin asiantuntijuudella on nyt erityisesti tarvetta.