Siirry sisältöön

Sotilasaikakauslehti

Maistereita puhuttaa työn kannustavuus ja jaksaminen

Valmistunut SM12 maisterikurssi sai Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorilta, kurssin johdolta, opettajilta ja Puolustusvoimien komentajalta erinomaisen hyvät arvosanat. Tähän on helppo yhtyä.

Oma kokemukseni on, että kurssi oli aktiivinen, keskusteleva, oppimishaluinen ja asioista kiinnostunut. Nuoremmissa on tulevaisuus.

Kysyin kurssilta palautetta. Mitkä ovat maisteriksi valmistuneen upseerin näkökulmasta kolme tärkeintä edunvalvonnan asiaa? Olen keskustellut viime vuosien aikana pohjoismaisten kollegoiden kanssa sotilaiden tarpeista ja pysyvyydestä. Esille on noussut upseerien ulosvirtaus juuri siinä vaiheessa, kun virkauralla siirrytään maisterikurssille.

Nuorten upseerien palkkaus resonoi myös maistereilla. Puolustusvoimien upseerit kokevat palkan olevan kokonaisuudessaan kannustava kurssin jälkeen. Palkkoja ei kuitenkaan voi verrata yksityisen sektorin johtajatehtäviin. ”Upseerin ura on kolmekymppisten sukupolvelle vielä osittain kutsumusammatti”.

Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien palkkausta verrataan keskenään. Valmistuvien luutnanttien palkkaukseen saatiin nyt hienosti korjaus ja kiitos siitä kuuluu Rajavartiolaitoksen päällikölle. Aikaisemmin ei ole puhuttu maisterikurssin jälkeisestä palkkauksen vertailusta. Tilanne on kuitenkin harmillinen, koska kurssin jälkeisissä tehtävissä saadaan pienempää palkkaa kuin Puolustusvoimissa ja usealla Rajan upseerilla peruspalkka on valmistumisen jälkeen pienempi kuin toisena vuotena maisterikurssilla.

Keskeisin puolustuksen puolelta sinkoava asia on työssäjaksamisen ja työkuorman tunnistaminen organisaatiossa. Maisterien sanoin ”Jokaisessa juhlapuheessa alleviivataan, kuinka joukko-osastoissa jo odotetaan tuoreita kapteeneja. Kun kurssin aikana on vähitellen saanut tietoja tulevista tehtävistä ja vastuista, niin tuntuu siltä, että yhden ihmisen työaika ei voi riittää kaikkeen suorittamiseen. Organisaatiolta puuttuu rohkeus tunnustaa, että tällainen työaikaongelma on olemassa.”

Yksilön toimintakyvystä puhutaan paljon. Maisterien kertomana monesti korostuu fraasi: ”Pitäkää itsestänne ja läheisistänne huolta. Mitkä ovat ne työkalut, millä pidän huolta? Jos menen päällikön tehtävään ja harjoitusten 75 tunnin rajaa on mahdotonta noudattaa, niin miten siinä annat aikaa perheellesi, jos sinä itse ja johtamasi alaiset tekevät 100 tai jopa yli SH-vuorokausia vuodessa? Tai mahdollistat alaistesi yksityiselämän ja työn yhteensovittamisen?”

Rajan upseerit nostavat esille myös uran houkuttelevuuden. Kansainväliset tehtävät kiinnostavat ja olisi hyvä tietää arvioita siitä, minkälaisia urapolkuja ja mahdollisuuksia heillä tulee olemaan. Palveluspaikkojen painottuminen kasvukeskusten ulkopuolelle nähdään myös haastavana virastotason ongelmana. Puolustusvoimien puolella palautteessa peräänkuulutettiin tehtäväsuunnittelun joustamista. ”Melkein jokainen maisteri saa kategorisen epäyksen, vaikka olisi omaehtoisesti kouluttautunut Puolustusvoimien ulkopuolella ja haluaisi tuoda tätä osaamista organisaation käyttöön.”

Kiitos palautteesta. Tässä on merkittäviä asioita, joista Upseeriliitto haluaa keskustella Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen johdon kanssa.

Sitten taas parin vuoden päästä sanotaan:

Älä huoli, kohta pääset EUK/YEK-virkaurakurssille levähtämään ja keskittymään vain itseesi”

Ville Viita

Everstiluutnantti Ville Viita on Upseeriliiton puheenjohtaja.

Lehden etusivulle

Muita artikkeleita

3/2024 Puheenjohtajalta

Stronger Together

Henkilöstön aseman kehittämiseen tarvitaan yhteinen tilannekuva, neuvottelupöytään ei voi mennä ilman yhteistä valmistelua.