”Nyt on aika panostaa henkilöstöön”

Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren:

Puolustusvoimat on saanut kiitettävästi materiaalisia lisäresursseja. Nyt on kiinnitettävä erityistä huomiota myös ihmisiin.

Ulkoiseen turvallisuuteen on Suomessa panostettu vahvasti viime aikoina. Venäjän aloitettua täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan tehtiin Suomessa huolella punniten, mutta aikailematta päätös hakea puolustusliitto Naton jäsenyyttä. Päätöstä edelsi kansalaismielipiteen nopea ja selvä käännös jäsenyyden kannalle.On tärkeää, että päätöksiä on tehty suurella yksituumaisuudella, sillä varmaa on lopulta vain epävarma. Yhtenäisenä henkinen kriisinsietokykymme ja valmiutemme erilaisiin häiriötilanteisiin ja uhkiin on parempi.

Kriisioloissa Suomi on toiminut aina parhaiten yhdessä. Jotta pystymme huolehtimaan tärkeistä hyvinvointi-, sivistys- ja turvallisuustehtävistä, tarvitsemme kestävää talouskasvua ja korkeaa työllisyyttä. Koulutuksella ehkäistään syrjäytymistä ja pitämällä kaikki mukana tuetaan yhteiskunnallista eheyttä ja vakautta. 

Vahvasta ja toimivasta demokratiasta, oikeusvaltiosta, hyvästä hallinnosta sekä sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta pitää huolehtia kaikissa oloissa. Kansalaisten odotuksiin vastaamiseksi ja luottamuksen säilyttämiseksi viranomaisten pitää pystyä suoriutumaan tehtävistään kaikkina aikoina. Siksi sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden tekijöiden osaamisesta, riittävyydestä ja jaksamisesta on huolehdittava.

Puolustusvoimat on saanut kiitettävästi materiaalisia lisäresursseja. Nyt on kiinnitettävä erityistä huomiota myös Puolustusvoimien henkilöstöön: sen määrään, työskentelyedellytyksiin ja jaksamiseen.

Henkilöstön jaksamista mittaavat selvitykset kertovat, että riittävää aikaa palautumiseen ei ole.

Henkilöstömäärä ei riitä nykyisiin ja tuleviin tehtäviin, vaan lisääntyviin kotimaan ja kansainvälisiin tehtäviin tarvitaan lisää ammattilaisia. Nato-jäsenyyden toteutuessa sen rakenteisiin tarvitaan yli sata suomalaista sotilasta, joista suurin osa kokeneita upseereja. Yhteensä Puolustusvoimiin tarvitaan tuhat uutta työntekijää, puolet upseereita ja puolet muuta henkilöstöä.

Henkilöstön jaksamista mittaavat selvitykset puolestaan kertovat, että riittävää aikaa palautumiseen ei ole. Kotimaiset ja kansainväliset harjoitukset sekä valmiustehtävät lisääntyvät, joten vaatimukset ja työn kuormittavuus kasvavat entisestään.

Henkilöstöä ei voi ajaa uuvuksiin – etenkään rauhanaikana. Keskeinen korjattava asia on vuodelta 1970 peräisin oleva Puolustusvoimien työaikalaki. Se on viimein uudistettava vastaamaan nykyisen turvallisuusympäristön ja työaikasuojelun vaatimuksia.

Uudistamista ovat vaatineet kaikki Puolustusvoimissa työskenteleviä edustavat henkilöstöjärjestöt, akavalaiset Upseeriliitto ja Päällystöliitto etunenässä. Oli iso pettymys, että päättäjät eivät asiaa vieneet tällä vaalikaudella eteenpäin.

Akavan eduskuntavaalipaneeli tammikuussa antoi lupauksen paremmasta. Puoluejohtajien piirissä löytyi tukea Puolustusvoimien henkilöstön paremmalle huomioimiselle ja työaikalainsäädännön saattamiselle ajan tasalle. Pidetään huolta siitä, että asia muistetaan myös vaalien jälkeen.

Kuva: Liisa Takala

Lehden etusivulle