Siirry sisältöön

Sotilasaikakauslehti

4/2021 Edunvalvonta

Oppikurssien työajoissa edelleen haastetta

Palataanpa jälleen kerran aiheeseen kurssien ja opetustilaisuuksien työajat. Maaliskuussa 2013 puolustusministeriö, pääesikunta ja henkilöstöjärjestöt yksimielisinä allekirjoittivat sopimuksen, jossa todettiin: ”Koulutustilaisuutta kohden koulutuspäivien pituutta ei tule suunnitella keskimääräisestä seitsemästä tunnista 45 minuutista pidemmäksi ilman painavaa koulutuksellista syytä.”

Tavoitteena oli järkevä joustavuus

Tällä sopimisella haluttiin luoda opetustilaisuuksien järjestäjille mahdollisuus suunnitella kurssin päivittäinen työaika keskimääräiseksi viikon aikana. Opetus voitiin aloittaa maanantaina kello 12.00 ja lopettaa se perjantaina kello 12.00. Näin mahdollistettiin matkustaminen opetustilaisuuteen pidemmän matkan päästä kurssipäivän aikana ja samalla voitiin tasoittaa tuo maanantaina ja perjantaina tullut vajaus koulutusviikon aikana. Tämä sopimus on edelleen voimassa.

Sopimuksen tarkoitus on unohtunut usein

Ilmeisesti koulutuksen järjestäjät kuitenkin toistuvasti löysivät näitä ”painavia koulutuksellisia syitä”, koska tuon sopimuksen rikkomista on käsitelty kuluneiden vuosien varrella toistuvasti henkilöstöjärjestöjen ja pääesikunnan välillä. Jotkut varmaankin luulevat, että sitähän se on se jatkuva neuvottelu. Sopimusten soveltamisryhmässä aiheeseen on palattu säännöllisesti ja etsitty ratkaisua.
Vuoden 2019 joulukuussa työnantaja julkaisi ohjeen ”Kurssien ja opetustilaisuuksien suunnittelussa huomioon otettavat asiat ja työajan laskentaan liittyvät sopimusmääräykset” (AP14917).
Upseeriliiton edustajat pyrkivät tuolloin tuomaan soveltamiseen sellaisia tekstiesityksiä, joilla päästäisiin tilanteeseen, missä todellinen tehty työaika tasoittuu kyseisen opetustilaisuuden osalta keskimääräiseen seitsemään tuntiin 45 minuuttiin tai opetustilaisuuksien työaikaa lisätään. Tällainen tavoite ei ole toteutunut. Esittämämme työajan lisäys koettiin työnantajapuolella mahdottomana.
Ohjeeseen kirjattiin tuo edellä mainittu vuoden 2013 sopimusteksti ja sille seuraava soveltamisohje:
”Kurssikäsky tai koulutussuunnitelma (tms.) tulisi suunnitella siten, että kokonaisrasituksessa huomioidaan mahdollinen iltaan ajoittuva tai yliyön kestävä ohjattu koulutus. Koulututukseen käytettävä aika voidaan määrittää keskimääräiseksi siten, että mahdollinen aloitus- tai lopetuspäivän lyhyempi työaika huomioidaan kurssin läpiviennissä.”

Onko väsyttäminen opetustavoite?

Eräässä joukko-osastossa opetustilaisuuden viikko-ohjelmien mukaan opetus alkoi maanantaipäivänä jo kello kahdeksan, eli pitkämatkalaisten oli käytännössä pakko saapua paikkakunnalle jo sunnuntaina.
Pääsääntöisesti opiskelua oli ensimmäisellä viikolla 12 tuntia päivässä, koulutuksen alkaessa kello 6:30 ja päättyen kello 21:00. Siis maanantaista sunnuntaihin, jolloin keskiyön koittaessa siirryttiin sujuvasti seuraavalle viikolle suoraan sotaharjoitukseen joka kesti keskiviikkoon asti. Torstaista sunnuntaihin olikin sitten vuorossa neljä vapaapäivää. Laskennallinen työaika opiskelijoilla oli siis näinä kahtena viikkona 78 t 15 min. Todellinen työaika taas ohjelman mukaan oli lähes 110 tuntia! Seuraavat kaksi viikkoa oli laskennalliselta työajaltaan samansuuruinen, mutta todelliselta työajaltaan suunniteltu edellistä kahta viikkoa maltillisemmin. Vain 98 tuntia opiskelua.
Oppikurssin laskennallinen työaika on näin ”hienosti” saatu tasattua neljän viikon ajalle, mutta eihän tämä ole sopimuksen tai tuon soveltamisohjeen mukaisen ”iltaan ajoittuvan tai yliyön kestävän ohjatun koulutuksen” luomaa kokonaisrasituksen tasoittamista.
Tällä kurssilla näyttäisi olevan viiden viikon kurssin asiat puristettu neljään viikkoon. Miksi? Säästöjä ilmeisesti haettu. Kurssilainen on vähemmän aikaa pois oikeista työtehtävistä ja viikon kurssipäivärahat säästetty. Näinhän sen voisi ajatella. ”Säästöt” syö käytännössä kouluttajahenkilöstön ilta- ja viikonlopputyön lisäkorvaukset sekä syntyneet työajan tasoitustarpeet.

Sotilaiden työaikalaki on uudistettava

Miksi oppikurssilla olevia virkamiehiä ei kohdella samanarvoisesti kuin heitä kouluttavia virkamiehiä? Miksi soveltamisohjeen työsuojelullinen tavoite ei toteudu?
Eniten minua ihmetyttää se, että näitä opetustilaisuuksia suunnittelevat ja suunnitelman toteuttamisen allekirjoituksellaan hyväksyvät meidän omat jäsenemme. Pääesikunnan ohje ei ole riittävän selvä. Jälleen nousee mieleen ajatus, että ”Laki Puolustusvoimien virkamiesten työajoista 2022” voisi korvata yksipuoleiset soveltamisohjeet ja päättää tämänkin työaika-asian vatvomisen.

Petri Soppi

Pääluottamusmies

Lehden etusivulle

Muita artikkeleita