Pidäkkeen takana ovat sotilaat
Henkilöstöä tarvitaan lisää tehtäviin kotimaassa ja ulkomailla.
On mukava kuunnella mekanisoitujen joukkojen harjoituksessa, kun suomalainen pataljoonan komentaja antaa käskyjä sujuvasti englanniksi jenkkikomppanian päällikölle. On myös vaikuttavaa kuulla, kun valmiusyksikön päällikkö ja hänen alaisensa kertovat heidän suorituskyvystänsä. Osaaminen on kunnossa. Tahto on luja.
Upseeriliitto on kiertänyt viime viikkojen aikana kaikissa puolustushaaroissa. Olemme tavanneet johtoa ja kentän upseereita eri tasoilla. Pidäkettä rakennetaan vauhdilla. Henkilöstö on erittäin motivoitunutta. Upseerilla saattaa olla tänä syksynä kymmenen viikon harjoitusputki. Meidän tehtävämme liitossa ei ole vaikuttaa operatiivisiin asioihin, vaan puhua upseerien palautumisen puolesta.
Nato – valmius – henkilöstö – työaikalainsäädäntö
Liiton tärkeimmät tehtävät tällä hetkellä ovat vaikuttaa työaikalainsäädäntöön, henkilöstön määrään ja Nato-ehtoihin. Kun katsomme vähän eteenpäin, niin työaikaongelma nousee esille myös Nato-Suomessa. Henkilöstöä tarvitaan lisää kansainvälisiin tehtäviin. Nykyisellä sotaharjoituksen ja meripalvelun mallilla ei saavuteta Nato-yhteensopivaa operoivaa organisaatiota. Valmius tarkoittaa erityisesti henkilöstön kykyä vastata vasteaikoihin. Kotimaan puolustuksessa se on tuntiluokkaa. Naton joukkorakenteessa päiväluokkaa, mutta operaatioissa ollaankin sitten kiinni pidemmän aikaa.
Puolustusvoimain komentaja otti maanpuolustuskurssien puheessa 7.11. esille henkilöstön tarpeet. Kiitokseni komentaja Timo Kiviselle. Erittäin tervetullut avaus. Puolustusvaliokunta on patistanut Puolustusvoimia ja järjestöjä hakemaan ratkaisuja työssäjaksamiseen.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen on esittänyt parlamentaarista työryhmää valmistelemaan asioita myös henkilöstön osalta. Olemme valmiina selvittämään ja työstämään tulevaisuuteen sopivat mallit.
Puolustusministeriön johdolla aloitettiin 30.11. työryhmätyö Nato- ja kansainvälisistä ehdoista. Kiitokseni kansliapäällikkö Esa Pulkkiselle. Yhdessä tekeminen on oikea suunta.
En kuittaa moitetta siitä, että liitto tuo esille vain ongelmia. Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistys ja Jääkärisäätiö juhlivat 50 toimintavuotta 26.11. Muistelin samassa yhteydessä meidän edellisiä Jääkäripuheenjohtajiamme.
Jääkärieverstiluutnantti Lauri Malmbergin kaudella muutettiin liiton sääntöjä ja uuden kirjauksen mukaan ”Upseeriliitto ajaa jäsenistönsä henkisiä ja taloudellisia etuja”. Eversti Karl Oeschin aikana esille nousivat ajatus upseerien äänioikeudesta ja verotuskäytännöstä. Kenraalimajuri Albert Puroma kiitti jäähyväispuheessaan muun muassa siitä, että ”Upseeriliiton työtä alettiin vähitellen ymmärtää myös upseeriston ulkopuolella”.
Lehden etusivulleMeillä on tärkeä tehtävä tuoda esille ongelma ja siihen ratkaisu.