Siirry sisältöön

Sotilasaikakauslehti

Pohjoismailla yhteinen huoli henkilöstön asemasta

Panostaminen nuoriin upseereihin kannattaa.

Keskustelimme erityisesti nuorten upseerien asemasta pohjoismaisten upseerijärjestöjen allianssin NOA:n kokouksessa, kun tapasimme Kööpenhaminassa toukokuun alussa. Puheenjohtajien puheenvuoroista nousivat esille turvallisuusympäristön muutokset, jotka näkyvät nyt konkreettisesti:

Valmiuteen panostetaan enemmän. 

Pohjoismaat saavat puolustukseen lisää resursseja. Jaamme yhteisen huolen, panostetaanko henkilöstöön riittävästi. Näyttää siltä, että jokaisella maalla on samanlaiset ongelmat rahoituksen kohdentamisessa. Virkamiehillä on omat näkemyksensä, henkilöstöjärjestöt painottavat voimakkaampaa henkilöstön aseman parantamista.

Historiallinen päätös hakea puolustusliitto Naton jäseneksi on nyt tosiasia. Tämä on tosin vasta ensimmäinen askel. Tulevaisuudessa Suomen on asemoitava uudelleen ulko- ja turvallisuuspolitiikkansa. Krimin valtauksen jälkeen 2014 kansainvälisyyden merkitys on noussut tasaisesti. Se näkyy ainakin lisääntyvissä tehtävissä ulkomailla. On myös todennäköistä, että kansainväliset harjoitukset lisääntyvät.  

Nuorten upseerien asema ei ole helppo. Työssä painavat valmiuden tehtävät, koulutusuudistus, erilaiset materiaalihankkeet ja lisääntyvät harjoitukset. Työ on mielekästä, mutta sitä on paljon. Ainakin maavoimissa on mietitty toimia, joilla kevennettäisiin hallintoa ja parannettaisi henkilöstön asemaa. Tämä on hyvä suuntaus.  

Mitä konkreettisesti voidaan tehdä nuorten aseman parantamiseksi? Ensimmäisenä nousee esiin henkilöstön määrä. Valtioneuvoston puolustusselonteossa linjattu määrä ei riitä, pelkästään upseereita tarvitaan lisää 500.  Rajavartiolaitoksen osalta selkeä kehittämiskohde on nuorten upseerien palkkaus.

Osaaminen ratkaisee. Puolustusvoimien tehtäviä pitää tarkastella uudelleen. Pysyvien sotatieteiden kandidaattien tehtävien tarve tunnistetaan kentällä. Olisiko heidän tehtäviensä hyödyntäminen yksi ratkaisu tulevaisuuteen?  

Toinen tekijä on työn luonne. Miten palautumisaikaa saisi lisättyä? Ilman valmiuden ja työaikojen kehittämistä se on mahdotonta. Valmistuvilla upseereilla on lyhyet lomat. Kova työ alkaa heti, ja vuosiloma on lyhyt. Jaksamista auttaisi, jos lyhyiden lomien lisäksi saisi kompensaatiota työstä.  

Kolmas tärkeä tekijä on henkilöstösuunnittelu. Tehtäväkierto on nopea myös nuorilla. Järjestelmä ei toimi optimaalisesti, jos vajaassa kahdessa vuodessa on ehtinyt käydä neljässä tehtävässä. Lisäpainetta järjestelmän kehittämiselle tulee kansainvälisten tehtävien myötä. Sotilas on tyytyväisempi, kun hän tietää, mihin valmistautua. Esimerkiksi Norjassa on avoin hakeutumiseen perustuva järjestelmä. 

Kansainvälistyminen muuttaa Puolustusvoimia ja Rajavartiolaitosta.

Puolustusvoimissa on nyt käynnissä tärkeä työ, henkilöstöstrategian uudistaminen. Siinä kannattaa kuunnella aidosti henkilöstöä. Yrityksissä ja järjestöissä strategiatyössä henkilöstö osallistuu esimerkiksi edustajien ja kyselyjen kautta. Tämä on oleellista henkilöstön sitouttamiselle.

Ville Viita

Everstiluutnantti Ville Viita on Upseeriliiton puheenjohtaja.

Lehden etusivulle

Muita artikkeleita