Pohjoismainen suunta kompassiin
Hallitus on nostanut esille pohjoismaisen suunnan työelämän kehittämisessä. Sotilaiden osalta pohjoismainen malli tarkoittaisi panostamista henkilöstöön epävakaassa turvallisuustilanteessa.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus hakee taloudellista kilpailukykyä tekemällä lukuisia työelämän uudistuksia. Työmarkkinamalliksi on otettu vientimalli. Mallin vieminen pakottavaan lainsäädäntöön tarkoittaa kuitenkin sitä, että politiikka puuttuu työmarkkinaneuvotteluihin. Näin ei ole haluttu aiemmin toimia. Työelämään tarvitaan varmasti uudistuksia, mutta ne on molempien osapuolten hyväksyttävä.
Nordic Officers Alliance (NOA) kokoontui Suomessa
Pohjoismaiden upseerijärjestöt kokoontuivat syyskuussa Helsinkiin. Muiden pohjoismaiden puheenvuoroissa nousivat esille joustavat sopimisen ratkaisut. On saavutettu muitakin tuloksia kuin vientivetoinen työmarkkinamalli. Ruotsissa palkkaeroja ja -kuoppia on korjattu paikallisesti. Joustavuus on tärkeätä ymmärtää myös Suomessa. Jos työmarkkinamallia muutetaan, niin vastineeksi voidaan hakea lisää paikallista sopimista.
Jos valtion virkamiesten palkkatason katto lukitaan vientimallissa, mitä roolia enää on valtion työmarkkinalaitoksella tai valtakunnan sovittelijalla? Voitaisiinko sotilaiden palkoista neuvotella jatkossa – joustavasti ja paikallisesti – suoraan puolustusministeriön sekä Rajavartiolaitoksen kanssa?
Tanskalaisilla on ollut samanlaisia ongelmia operaatio INTERFLEX:n kanssa kuin Suomella. Operaatiossa on liikaa työtä ja alhainen palkkaus. Työviikko on kasvanut 50-tuntiseksi ja ongelmat näkyvät työssä jaksamisessa.
Tanskalaiset ratkaisivat ongelman tekemällä lyhyempiin operaatioihin oman sopimuksen, jossa korvauksena maksetaan erillistä päiväkohtaista euromääräistä palkanlisää. Työssä jaksamiseen sopimus antaa kaksi korvattavaa vapaapäivää viikossa, joista toinen päivä on tarkoitus antaa operaatiossa ja toinen välittömästi komennuksen jälkeen. Työntekijä voi halutessaan valita vapaana annettavan korvauksen sijaan rahallisen päiväkorvauksen. Työvuoron tulee sisältää yksitoista tuntia lepoaikaa.
Pohjoismainen suunta
Pohjoismainen suunta tarkoittaa sitä, että päättäjät panostavat sotilaisiin – erityisesti vaikeassa turvallisuustilanteessa. Ruotsin puolustusbudjetissa on korvamerkitty rahaa henkilöstön kehittämiseen.
Ruotsalaiset ovat kehittäneet sotilaiden palkkarakenteeseen uuden mallin. Työnantaja ja ammattiliitto rakentavat yhdessä palkkarakenteen jokaiselle laivueelle ja rykmentille. Rakenteen kehittäminen päättyy yhteiseen toiveeseen. Neuvottelut toteutetaan arvioidun ”toivotun toiveen” perusteella. Palkkoja on saatu korotettua tällä tavalla muun muassa ylempiin tehtäviin.
Norjalaisilla sotaharjoituksen tuntimerkintä on kymmenen tuntia. Ruotsissa kuusitoista tuntia ensimmäisiltä yhdeltätoista päivältä. Sen jälkeisiltä vuorokausilta työaika on kaksitoista tuntia ja päälle tulee palkanlisä. Suomessa harjoituksen tuntimerkintä on kahdeksan tuntia ja henkilöstö on työnantajan käytettävissä kaksikymmentäneljä tuntia. Meillä on paljon työtä saavuttaa samanlaiset työelämän uudistukset kuin muissa pohjoismaissa.
”Joustavat ratkaisut saavutetaan yhdessä.”
Lue myös juttu: Upseeriuran vetovoima säilytettävä => https://www.e-julkaisu.fi/sotilasaikakauslehti/5-2023/#pid=14
Lehden etusivulle