Puolustus ja pelote selontekoon

Valtioneuvoston puolustusselontekoon on ladattu paljon odotuksia. Poliittisessa paperissa on tärkeätä linjata suuntaviivoja yli hallituskausien. Kiinnostavia teemoja selonteossa ovat varmasti puolustusbudjetti, osallistuminen Naton komento- ja joukkorakenteeseen sekä henkilöstön kehittäminen. 

Puolustusbudjettiin vaikuttava iso muutos on se, että Suomi puolustaa oman alueensa lisäksi myös muita liittolaisiaan. Uutta on tarve osallistua Naton toimintaan ulkomailla. Kun F-35 -hanke toteutuu ja poistuu rahoituskehityksestä, siirtyy katse maapuolustukseen. Maavoimia tulee kehittää merkittävästi vuoden 2029 jälkeen, jotta pystytään vastaamaan Naton puolustussuunnittelun aiheuttamiin kansallisiin vaatimuksiin ja vastuisiin. Naton puolustussuunnittelun päätehtävänä on varmistaa, että Natolla on kokonaisuudessaan olemassa tarvittavat joukot ja suorituskyvyt Naton tehtävien toteuttamiseen. 

Henkilöstön osalta tavoite voisi olla, että saamme tarkoituksenmukaisen ja töissään viihtyvän henkilöstön hyviin tehtäviin.

Puolustuksen kone mölisee nyt kovilla kierroksilla, mutta ei kuitenkaan ylikierroksilla. Harjoitusrakenne uusiutuu liittoutumisen myötä, jolloin se nivoutuu paremmin yhteen Naton pääharjoitusten kanssa. Joka toinen vuosi pääharjoitus pidetään pohjoisessa. Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos ovat oppivia organisaatiota. Toiminta kehittyy koko ajan eikä kaikkea muuteta päivissä.

Kuinka asioita voidaan tehdä yhdessä? Reserviläisillä on neuvottelukunta, meillä ammattisotilailla on yhteistoimintaelin. Tiedämme kaikki, että lausunnoilla ei pelasteta itse asiaa. Kansainvälisen avunannon ja vastaanottamisen lainsäädäntö (KAAVA) onnistui vuonna 2017, kun siihen valmisteltiin sopimus yhdessä lähityönantajan kanssa. Nyt on taas aika kääriä hihat ja kokoontua sotilaiden kesken.

Puolustusselonteko on tuskin lipas täynnä hopealuoteja. Se voi kuitenkin olla lupaus paremmasta, johon politiikka sitoutuu yli hallituskausien. Puolustuskyvyn pitkäjänteinen kehittäminen lähtee tarpeista eikä pelkistä prosenteista. Toki lattia on hyvä varmistaa selonteossa ja sen on oltava lähempänä 2,5 prosenttia kuin kahta.

Suomen Nato-tietä avattiin Defence Talks -keskustelutilaisuudessa 5.11. Nato-jäsenyyden osalta olemme vasta taaperoiässä. DDA (Deterrence and Defence of the Euro-Atlantic Area) suunnitelmat tarkentuvat seuraavana vuonna. Suomen sovittaminen Naton suunnitelmaperheeseen on vielä kesken.

Suomen uudet tavoitteet saadaan 2025 ja ne tulevat vaikuttamaan myös ammattisotilaisiin. Keskeinen kysymys lienee mikä on Suomen kontribuutio joukkorakenteeseen ja kuinka esimerkiksi FLF-joukot (Forward Land Forces) toteutetaan pohjoisessa. WeAreNato.

---

”Osallistuminen Naton kollektiiviseen puolustukseen vaatii myös osallistumista vaativampiin operaatioihin. Tämä on velvollisuus, joka takaa meille myös avun vaikeimmissakin tilanteissa.
Ei voida enää valita vain matalan riskin KRIHA-operaatioita.”

Upseerin perustelu liiton jäsenkyselyssä kysymykseen:
Uskotko että kansainväliset operaatiot ovat muuttumassa henkilöstölle vaativammiksi tulevaisuudessa?

Lehden etusivulle