Puolustusvoimien hävittäjät ja helikopterit eivät lennä ilman sitoutettuja lentäjiä

Suomessa on lähivuosina eläköitymässä satoja ammattilentäjiä ja COVID-19 pandemia on tilapäisesti kiihdyttänyt eläköitymistrendiä lentoyhtiöiden lomauttaessa lentäjiään. Samanaikaisesti Suomen ilmailukoulutusta on muutamaksi vuodeksi pienennetty pandemiasta johtuen. Pandemian päätyttyä matkustamistarpeen purkautuessa tulee lentoyhtiöille syntymään tarve palkata nopeasti lisää lentäjiä ja Yleisradion arvioiden mukaan muutaman vuoden kuluttua Suomessa voikin olla tilanne, jossa lentäjistä on merkittävää pulaa. Siviililentoyhtiöiden näkökulmasta Puolustusvoimien lentäjät ovat mitä parhainta rekrytointiainesta, johtuen heidän laajasta ilmailuammattitaidostaan sekä koulutettavuudestaan nopeasti liikennelentäjiksi

Ohjaajakato on iskenyt kahdesti

Ilmavoimat on kokenut viime vuosikymmenien aikana kaksi merkittävää ohjaajakatoa. 1970-luvun alussa lentoliikenne lisääntyi merkittävästi ja lentoyhtiöt tarvitsivat kipeästi lisää lentäjiä palvelukseensa. Samanaikaisesti palkkaerot siviili-ilmailun ja sotilasilmailun välillä olivat suuret, joten Ilmavoimien lentäjät nähtiin houkuttelevana rekrytointipohjana.

Vuosien 1972 ja 1975 välillä Ilmavoimista siirtyi 72 lentäjää Finnairin palvelukseen ja näiden kokeneiden ohjaajien poistuman synnyttämän vajeen paikkaamiseen meni yli 10 vuotta.

1990-luvun lopulla Finnair tarvitsi paljon lentäjiä vauhdittamaan kasvavaa Aasian liikennettä ja palkkaero siviili-ilmailun ja sotilasilmailun välillä oli taas kasvanut merkittäväksi. Ilmavoimien lentäjäyhdistyksen varoituksista huolimatta tuolloin ei ryhdytty ennakoiviin toimiin nähtävissä olevan lentäjäkadon uhatessa vaan Ilmavoimien ohjaajien sitouttamisjärjestelmää kehitettiin vasta, kun noin 80 ohjaajaa (noin 20 % Ilmavoimien ohjaajista) oli siirtynyt siviili-ilmailuun piiriin vuosien 1998–2000 aikana. Työnantajan on kyettävä reagoimaan ennakoiden työmarkkinoiden muutoksiin niiden edellyttämillä tavoilla.

Lääkärihelikopteritoiminta on laajenemassa Suomessa ja siirtynyt valtio-omisteiseksi. Yhtiö on siirtämässä palvelusopimuksilla ja leasingsopimuksilla järjestettyä lentotoimintaa omaksi tuotannoksi ja valmistautuu oman helikopterilaivaston hankintaan ja lentäjien palkkaamiseen. Lisäksi lääkärihelikopteritoiminnan tarpeisiin ollaan perustamassa kaksi uutta tukikohtaa. Nykyisistä lääkärihelikopteriohjaajista huomattava osa myös eläköityy tämän vuosikymmenen loppuun tultaessa. Näiden tekijöiden johdosta lääkärihelikopteritoiminta tulee Suomessa tarvitsemaan merkittävän määrän kokeneita ohjaajia.

Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos ovat ainoita operaattoreita, jotka tuottavat hyvän kokemuksen omaavia helikopterilentäjiä esimerkiksi juuri lääkärihelikopteritoimintaan. Ohjaajatarve lääkärihelikopteritoiminnassa on siis erittäin akuutti ja samalla vaihtoehdot ohjaajien löytämiseksi hyvin rajalliset. Puolustusvoimissa helikopteriohjaajien määrä on niin ikään rajallinen ja heidän ikäjakaumansa eläköitymisien suhteen on haastava. Puolustusvoimien kannalta olisikin erittäin tärkeää saada kokeneet lentoupseerit jatkamaan palvelusaikaansa, jotta suuren eläkepoistuman vaikutus Maavoimien ilmailuun saataisiin minimoitua.

”Kilpailu ammattitaitoisista lentäjistä tulee tulevaisuudessa kovenemaan ja siihen pitää reagoida ennen kuin on liian myöhäistä.”

HX-hankkeessa valittavan hävittäjän alustava operatiivinen suorituskyky saavutetaan nykyisen aikataulun mukaan vuosien 2027 ja 2028 vaihteessa. Hornetin elinkaari päättyy vuonna 2030, mitä edeltää viisi vuotta kestävä, asteittainen luopuminen. HX-hävittäjän käyttöönotto tulee olemaan vuosien mittainen koulutusoperaatio kasvavalle ohjaajamäärälle. Tämä johtaa kahden hävittäjän rinnakkaiseen koulutus- ja operointivaiheeseen viimeistään vuodesta 2025 alkaen. Näinä uuden suorituskyvyn rakentamisen kannalta kriittisinä vuosina Ilmavoimat tarvitsee kaikkien korkeasti koulutettujen ja sitoutuneiden lentäjien täyden työpanoksen siirtymävaiheen turvaamiseksi. Ilmavoimien koulutuskapasiteettia ei voida nykyisestä merkittävästi lisätä, jolloin onkin erittäin tärkeää pitää kiinni varsinkin hävittäjälaivueissa palvelevista lentäjistä. Mikäli Puolustusvoimat eivät kykene pitämään omista lentäjistämme kiinni, on kymmenen miljardin HX-hankkeen suorituskyvyn rakentaminen ja käyttöönotto vaarassa epäonnistua.

”Puolustusvoimien kannalta olisikin erittäin tärkeää saada kokeneet lentoupseerit jatkamaan palvelusaikaansa.”

Siviili-ilmailu kilpailee ilmailun työmarkkinoilla koulutetuista lentäjistä korkeamman palkan, parempien työsuhde-etujen ja lentotuntien lisääntymisen avulla. Ilmavoimien lentäjäyhdistyksen vuonna 2020 tekemän jäsenkyselyn perusteella lentäjien sitoutumista Puolustusvoimiin lisäisi palkkaeron kaventaminen siviili-ilmailuun, vuosittaisten lentotuntimäärien lisääminen, muun kuin välittömästi lentämiseen liittyvän työn vähentäminen ja työn kokonaiskuormituksen vähentäminen. Neljäsosa kyselyyn vastanneista pystyisi joko siirtymään muiden työnantajien palvelukseen välittömästi, oli hakenut muiden työnantajien palvelukseen tai oli aktiivisesti valmistellut siirtymistä muihin tehtäviin. Tämän lisäksi noin puolet oli harkinnut hakeutumista Puolustusvoimien ulkopuolisiin tehtäviin.

Puolustusvoimilla ei ole varaa menettää yhtään kalliisti ja pitkään koulutettua lentäjää, koska heidän osaamisensa korvaaminen on lyhyellä aikavälillä mahdotonta.

Hälytyskellot soivat jo

Ilmavoimien lentäjäyhdistyksen tietojen mukaan lääkärihelikopteritoimintaan on hakenut Maavoimista vähintään toistakymmentä helikopteriohjaajaa. Huomionarvoista on, että Maavoimien kokonaisohjaajamäärästä tämä vastaa merkittävää osaa. Valtio-omisteisen lääkärihelikopteritoiminnan lyhyen aikavälin tarve on saada noin 15 ohjaajaa palkattua, joten tulevaisuudessa selviää, kuinka suuren loven tämä tulee tekemään Maavoimien ilmailun suorituskykyyn.

Uhkaava lentäjäpako voidaan pysäyttää kehittämällä lentäjien palvelussuhteen ehtoja, jolloin lentäjien työura Puolustusvoimissa säilyy houkuttelevana. Ilmavoimien lentäjäyhdistyksen tavoitteena on yhdessä Upseeriliiton ja työnantajan kanssa tehdä Puolustusvoimista niin houkutteleva paikka työskennellä, että kaikki lentäjät haluavat palvella pakolliseen eroamisikään asti. Ilmavoimien esikunta on esittänyt Pääesikunnalle ratkaisua lentäjien sitouttamisjärjestelmän kehittämiseksi, jota myös Ilmavoimien lentäjäyhdistys tukee. Kilpailu ammattitaitoisista lentäjistä tulee tulevaisuudessa kovenemaan ja siihen pitää reagoida ennen kuin on liian myöhäistä. Puolustusvoimien hävittäjät ja helikopterit eivät lennä ilman korkeasti koulutettuja lentäjiä, jotka ovat maanpuolustuksen kriittistä avainhenkilöstöä.

Kirjoittaja: Henry Isojärvi, kapteeni
Ilmavoimimien lentäjäyhdistyksen puheenjohtaja

Lehden etusivulle