Turvallisuuden selonteot ja strategiat

Selonteot ja strategiat linjaavat turvallisuuden tuottamista

Suomi on julkaissut ensimmäiset Nato-jäsenyytensä aikaiset turvallisuutta käsittelevät selonteot ja strategiat, joissa linjataan turvallisuutemme kehittämistä eri sektoreilla: Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko, Puolustusselonteko, Kyberturvallisuusstrategia ja viimeisimpänä Yhteiskunnan turvallisuusstrategia. Kaikissa niissä korostetaan Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristön voimakasta muutosta.

Keskeisimpinä muutostekijöinä ovat olleet kiihtyvä digitalisaatio, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, kiristynyt globaali geopoliittinen tilanne ja Suomen Nato-jäsenyys.

Asiakirjat linjaavat kehittämistarpeita, joita tässä turvallisuustilanteessa tulisi tehdä. Toimenpiteet ulottuvat laajasti kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön vahvistamisesta materiaaliseen ja henkiseen varautumiseen, digitalisaation hyödyntämiseen sekä kokonaisturvallisuusmallin edelleen kehittämiseen. Niissä on otettu kantaa myös kansalaisen näkökulmaan turvallisuuden rakentamisessa.

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko näkee, että kansalaisten korkea medialukutaito ja omatoiminen varautuminen ovat suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyyden keskeisiä osatekijöitä. Kansalaisten medialukutaidon ja -osaamisen sekä henkisen kriisinsietokyvyn tukemiseen ja informaatiovaikuttamisen tunnistamiseen ja torjumiseen osana peruskoulutusta tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaan yhteiskunnan toimivuuden edellytyksenä ovat toimintakykyiset yksilöt. Toimiva kasvatus-, koulutus- ja tutkimusjärjestelmä lisää kansalaisten henkistä kriisinkestävyyttä. Se on keskeinen tekijä vahvistettaessa yksilöiden keskinäistä luottamusta sekä luottamusta viranomaisiin ja yhteiskuntaan ja sen kykyyn turvata yhteiskunnan elintärkeät palvelut. Luottamusyhteiskunta on kansallisen yhtenäisyyden perusta.

Kyberturvallisuusstrategia näkee myös osaamisen ja kasvatuksen tärkeinä elementteinä kansallista kyberturvallisuutta kehitettäessä. Kyberturvallisuusosaamisen tulisi kuulua kansalaistaitoihin, ja jokainen voi omalla toiminnallaan myötävaikuttaa yhä turvallisemman kybertoimintaympäristön syntyyn. Tässäkin auttaa kaikkien medialukutaidon parantaminen. Vastuullisesti kybertoimintaympäristössä toimivat ihmiset lisäävät merkittävällä tavalla myös yhteisöjen ja organisaatioiden turvallisuutta ja siten kansallista turvallisuutta.

Puolustusselonteko käsittelee laajasti henkilöstön roolia turvallisuuden rakentamisessa. Selonteon mukaan turvallisuusympäristön kehitys on tuonut mukanaan uusia Puolustusvoimien henkilöstörakenteeseen liittyviä lisätarpeita ja lisäksi uudet tehtävät vaativat henkilöstömäärän kasvattamista. Riittävä resursointi niin määrärahojen kuin henkilöstön osalta onkin kriittinen tekijä puolustuskyvyn ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Riittävän suuri, osaava ja motivoitunut henkilöstö varmistaa Puolustusvoimien tehtävien toteuttamisen kaikissa valmiustiloissa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Selonteko esittääkin, että Puolustusvoimien palkattua henkilöstöä on kasvatettava vielä 1 500 henkilötyövuodella jo päätettyjen 500 henkilötyövuoden lisäksi tulevina vuosina.

Turvallisuuden vahvistamisessa tulee teknologian kehittämisen rinnalla ylläpitää vahvaa inhimillistä näkökulmaa. Ihminen on tärkein tekijä turvallisuuden tuottamisessa.

Lehden etusivulle