Sotatalous varautuu poikkeusoloihin
Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö, kenraalimajuri Jari Mikkonen vastaa Puolustusvoimien materiaalisen suorituskyvyn rakentamisesta, sotilaallisesta huoltovarmuudesta, logistiikasta ja lääkintähuollosta. Sotatalous on tärkeä osa kokonaismaanpuolustusta.
Henkilöstä: Olen palvellut Puolustusvoimissa varusmiespalvelus mukaan luettuna yli 35 vuotta. Urani ensimmäisen kolmanneksen sain keskittyä hävittäjälentämiseen. Ensin omien taitojeni kehittämiseen ja sitten muiden opettamiseen ja johtamiseen. Näissä tehtävissä opin varsin paljon johtamisesta, taktiikasta, sotatekniikasta, logistiikasta ja kunnossapidosta – tuohon aikaan käyttöhuollosta vastaava lentotekniikka kuului Hävittäjälentolaivueen kokoonpanoon. Ye-kurssin jälkeen työn painopiste siirtyi operaatiotaitoon, operatiiviseen ja strategiseen suunnitteluun sekä johtamiseen.
Urallani on ollut yksi varsin poikkeava vuosi – toimin yhden vuoden aikana viidessä eri tehtävässä: Hävittäjälentolaivue 31:n komentajana sekä apulaisosastopäällikkönä, suunnittelupäällikkönä, operaatiopäällikkönä ja valmiuspäällikkönä ILMAVE:ssa. Keskeisiä tehtäviä myöhemmällä urallani ovat olleet Karjalan lennoston komentajan, Ilmavoimien esikuntapäällikön, Pääesikunnan logistiikkapäällikön ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtajan tehtävät.
Olen pystynyt hyödyntämään vahvaa operatiivisen ja suunnittelualan kokemustani työskennellessäni logistiikan ja sotatalouden tehtävissä.
Sotataloudesta on useita määritelmiä. Useimmiten sillä tarkoitetaan yhteiskunnan talouden sopeuttamista poikkeusoloihin, sotatarviketuotannon tehostamista ja huoltovarmuuden turvaamista. Puolustusvoimissa sotatalous sisältää materiaalisen suorituskyvyn rakentamisen sekä sotilaallisen huoltovarmuuden, logistiikan ja lääkintähuollon kehittämisen.
Sotatalouspäällikkö ohjaa Puolustusvoimien logistiikkalaitosta ja vastaa logistiikkajärjestelmän kehittämisestä, mukaan luettuna suorituskyvyn rakentamista ja ylläpitoa tukevan kansainvälisen toiminnan suunnittelu, toimeenpano ja valvonta sekä isäntämaatuki ja sotilaallinen liikkuvuus.
Pääosa puolustusbudjetista kulkee PVLOGL:n kautta, ja rahankäytön on oltava vastuullista. Kenttälääkintä ja jokaisesta taistelijasta huolehtiminen ovat tärkeitä taistelutahdon perustekijöitä. Kun tiedetään, että kaveria ei jätetä ja pahasti sattuessa jokaisesta pidetään huolta, ollaan valmiita laittamaan kaikki likoon.
Sotilaallisen huoltovarmuuden tärkein tehtävä on varmistaa kansallisen ja liittokunnan puolustuksen toimintaedellytykset sekä mahdollistaa operointi kaikissa olosuhteissa. Tilanne on sotatalouden kannalta kohtuullisen hyvä. Huoltovarmuutemme on turvattu sotilaiden, viranomaisten ja siviiliyhteiskunnan yhteistyöllä. Toiminnastamme otetaan oppia laajasti liittolaistemme piirissä.
Naton isäntämailta edellytetään entistä kattavampaa isäntämaatuen järjestämistä. Tuen järjestämisen vastuut jakautuvat eri hallinnonaloille ja toimijoille. Puolustusvoimissa tähän vastataan parantamalla logistiikkajärjestelmän suorituskykyjä ja johtamista sekä turvaamalla logistiikan henkilöstöresurssi.
Valmiusvarastoinnilla sekä sotataloussopimusten ja tuotantovarausten toimeenpanolla varaudutaan pitkäkestoiseen sotilaalliseen konfliktiin.
Kehittäminen toteutetaan yhteistyössä Pohjoismaiden ja Suomeen joukkoja lähettävien maiden kanssa.
Liittolaisten toimintaedellytyksiä ja -valmiutta parannetaan materiaalin ennakkovarastoinnilla.
Huoltovarmuus turvataan myös tilanteessa, jossa Itämeren meriyhteydet ovat tilapäisesti häiriytyneet.
Lehden etusivulleYhdessä olemme vahvempia – emme ole enää yksin.