Siirry sisältöön

Sotilasaikakauslehti

Sotilaskurinpitolain uudistukselle ei ole perusteita

Lakiuudistuksen luonnoksen mukaan Puolustusvoimille annettaisiin poliisille kuuluvia laajennuksia rikostorjuntaan liittyviin tehtäviin ja toimivaltuuksiin. Pyysimme luonnoksesta arviota rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvaselta Itä-Suomen Yliopistosta. 

Tolvanen nostaa aluksi esille kysymyksen, miksi tällainen uudistus tehdään juuri nyt. Useita keskeisiä toimivaltuuksien laajennuksia perustellaan yleisluontoisesti. Esityksessä ei ole kovaa tilastotietoa, kuinka rikoksien määrä tai rikosuhkat olisivat lisääntyneet. Suurin osa nykyisistä sotilasrikoksista on vähäisiä ja helppoja rikostapauksia. 

Puolustusvoimien nykyiset tehtävät rikostorjunnassa rajoittuvat rikosten selvittämiseen eli esitutkintaan. Lakiluonnoksessa toimivaltuudet esitetään laajennettavaksi koskemaan myös sotilasrikosten ja niihin läheisesti liittyvien rikosten ennalta estämistä ja paljastamista. Tulevat tehtävät olisivat samat kuin poliisilla, jonka ydintehtäviä ovat rikosten ennalta estäminen, paljastaminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. 

Professori painottaa, että lakiluonnoksen mukaan Puolustusvoimille annettaisiin toimivalta estää ja paljastaa rikoksia, joiden selvittämiseen ei ole toimivaltaa. Näiden rikosten selvittäminen on edelleen Keskusrikospoliisin asiana. Tolvanen esittää, että on selkeintä rajata toimivalta erikseen, sillä muuten se tuottaa päällekkäistä toimintaa. Poliisi on ammattilainen rikosasioissa, sotilas taas maanpuolustuksessa. Lakimuutos aiheuttaisi tarvetta myös lisäresursseihin. Tuskinpa poliisi haluaa luovuttaa henkilöstöään Puolustusvoimille.

Ulkomainen vertailu ei tue lakimuutosta. Sotilasorganisaatioilla muissa Pohjoismaissa tai Saksassa ei ole valtuuksia rikostorjuntaan. Tolvasen mukaan luonnoksessa pitäisi perustella, miksi Suomen pitäisi poiketa Pohjoismaissa ja Saksassa omaksutusta mallista poliisin ja armeijan toimivaltuuksissa.

Tolvasen mielestä keskeisintä on miettiä lakiluonnoksen tarkoitusta. Luonnoksessa ei ole tuotu esille kuinka suuri riski on siinä, että Puolustusvoimien henkilökunta syyllistyy työnantajaan kohdistuvaan omaisuusrikokseen tai tietoturvarikokseen. Vaarana on myös se, että sama taho ohjaisi toimintaa, valvoisi, neuvoisi, kohdistaisi toimijoihin rikostoimenpiteitä ja vastaisi esitutkinnasta siihen liittyvine pakkokeinoineen. Pääesikunta valvoisi omaa toimintaansa ja vain sillä olisi käytännössä mahdollisuus päättää aloitetaanko esitutkinta vai ei. Tämä ei ole mielestäni eettisesti oikein. 

Professori huomauttaa, että julkisuudessa esillä olleiden Puolustusvoimien sisällä tutkittujen rikostapausten käsittely ei rohkaise siihen, että Puolustusvoimien toimivaltuuksia laajennettaisiin.
Uudet Puolustusvoimien rikostorjuntavaltuudet kohdistuisivat merkittävästi, ehkä jopa pääosin, Puolustusvoimien henkilökuntaan. Herää kysymys:

Miksi tällainen uudistus halutaan tehdä?

Juttu luettavissa myös e-julkaisusta => https://www.e-julkaisu.fi/sotilasaikakauslehti/4-2022/#pid=7

Ville Viita

Everstiluutnantti Ville Viita on Upseeriliiton puheenjohtaja.

Lehden etusivulle

Muita artikkeleita