Tuottaako keskinäisriippuvuus enää turvallisuutta?

Keskinäisriippuvuudella tavoiteltiin rauhanomaista rinnakkaiseloa Euroopassa.

Eurooppa on syvällä energiakriisissä, jonka syynä ovat Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota ja eurooppalaisten maiden riippuvuus venäläisestä energiasta. Sodan aikana Venäjä vähensi maakaasutoimituksia länteen, jolloin kaasun hinta nousi jyrkästi. Nord Stream -kaasuputkien räjäyttäminen katkaisee kaasutoimitukset kokonaan. Vuonna 2018 noin 47 % ulkomailta tuodusta maakaasusta tuli EU-alueelle joko välillisesti tai suoraan Venäjältä. Raakaöljystä noin 30 % ja kivihiilestä noin 42 % tuotiin Venäjältä. Eurooppa oli vahvasti kytketty ja kytkeytynyt venäläiseen energiaan.

Energia-alan keskinäisriippuvuuden lisäämisellä tavoiteltiin rauhanomaista rinnakkaiseloa Euroopassa toisen maailmansodan jälkeen. Euroopan hiili- ja teräsyhteisö perustettiin vuonna 1952 tavoitteena yhteismarkkina ja maailmansodan jälkeisten poliittisten vastakkainasettelujen poistaminen yhteisön jäsenmaiden väliltä. Vuonna 1957 perustettu Euroopan atomienergiayhteisö pyrkii toiminnallaan lisäämään vakautta Euroopassa. Molemmat järjestöt olivat toimijoita kohti nykyistä Euroopan unionia, jossa turvallisuudella on keskeinen rooli.

Saksa on rakentanut energiaratkaisunsa halvan venäläisen kaasun varaan. Taustalla on Länsi-Saksassa 1970-luvulla aloitettu Ostpolitik, jossa lähtökohtana oli kahden Saksan malli sekä diplomatian ja monenkeskisen yhteistyön korostaminen. Yhteistyö ja keskinäisriippuvuus Neuvostoliiton ja Itä-blokin kanssa nähtiin mahdollisuudeksi vakauden edistämiselle Euroopassa.

Suomi ei ole välttynyt sinisilmäisyydeltä Venäjän energiapolitiikan kanssa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoitti, ettei tämä toimi diktatuurin kanssa. Venäjä ei näytä välittävän kansainvälisen oikeuden periaatteista. Suomi ei ole välttynyt sinisilmäisyydeltä Venäjän energiapolitiikan kanssa. Meillä Nord Stream 2 nähtiin aikoinaan vain ympäristölupa-asiana, kun esimerkiksi Tanska, Ruotsi ja Viro näkivät kaasuputkihankkeen jo tuolloin turvallisuuden näkökulmasta.

Digitalisaatio on kehittymässä globaaliksi verkostoksi, jossa kysymys ei ole vain teknologiasta vaan kasvavassa määrin vallan käytöstä. EU:n asema ICT- ja ohjelmistotuottajana on heikentynyt kuluneen vuosikymmenen aikana. Arvioiden mukaan noin 95 % ohjelmistoista tuodaan Euroopan ulkopuolelta. Suomikin on täysin riippuvainen ulkomaisesta ohjelmisto- ja laitetuonnista.

Mikrosirut ovat digitalisaation myötä strategisia resursseja teollisuuden keskeisille arvoketjuille. Automaation, pilvipalveluiden, esineiden internetin, avaruuden ja puolustuksen alueilla sirut muodostuvat keskeisiksi resursseiksi. Covid-19-kriisi osoitti tuotantoketjujen haavoittuvuuden. Mikrosirut ovat Euroopassa pitkälti tuontitavaraa. Siksi EU komissio esittääkin, että EU nelinkertaistaisi sirutuotantonsa. Päätös vahvistaa Euroopan häiriönsietokykyä puolijohdeteknologioiden ja -sovellusten alalla.

Kriisiytyminen on lisännyt tietoisuutta vahvistaa yhteiskunnan resilienssiä ja riippumattomuutta. Tammikuussa 2021 julkaistu EU-selonteko korostaa tarvetta vahvistaa EU:n kriisinkestävyyttä eri sektoreilla. Meillä tarvitaan EU-toimien rinnalla kyber- ja ICT-alan kansallista omavaraisuutta ja huoltovarmuutta.

Lehden etusivulle