Siirry sisältöön

Sotilasaikakauslehti

Ukrainan haltuunotto

Tätä kirjoitettaessa Ukrainan kriisi on syventynyt. Eri lähteiden mukaan yli 100 000 venäläissotilasta on keskitetty eri puolille Ukrainan rajaa, ja Valko-Venäjä on ilmoittanut tukensa Venäjälle, mikäli sota laajenee Ukrainaan. Venäjän tavoitteista on esitetty erilaisia skenaarioita. Varma strateginen tavoite Venäjällä on pitää Ukraina etupiirissään niin, ettei maa luisu EU:n tai NATO:n jäseneksi sekä estää USA-yhteistyö. Venäjä vaatiikin kirjallisia sopimuksia, joissa Yhdysvallat NATO-liittolaisineen takaa, ettei puolustusliitto enää laajene itään. Presidentti Putinille Neuvostoliiton hajoaminen oli katastrofi, nyt suurvalta-asema etupiireineen halutaan palauttaa.

Venäjän poliittisen ja sotilaallisen toiminnan motiiveina voidaan nähdä ainakin seuraavia tavoitteita:

  1. Suurien joukkojen logistiikan strategisen tason harjoittelua, jolla ylläpidetään kykyä nopeaan voiman priorisointiin laajalla rintamalla. Keskitykset on tehty noudattaen huolellista operaatioturvallisuutta.
  2. Mielikuvan luominen normaalista harjoittelusta. Joukkoja osin kotiutetaan ja materiaalia palautetaan rauhan ajan varastoihin. Näin lännessä turrutaan Venäjän joukkojen toimintaa eikä huomata, milloin toiminta on johtamassa todelliseen hyökkäysoperaatioon.
  3. Omille kansalaisille osoitettua aktiivisuutta ja kansallisuustunteen nostoa tilanteessa, jossa taloudessa menee yhä huonommin, eikä koronaepidemiaa ole saatu hallintaan. Tämä on perinteinen venäläinen tapa, jossa sisäpoliittisia ongelmia pyritään ratkaisemaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan keinoin.
  4. Uhkailua ja voimannäyttöä, jolla pyritään osoittamaan Ukrainalle, mitä tapahtuu, jos se jatkaa länsimyönteisellä poliittisella linjalla.
  5. Ukrainan haltuunoton harjoittelua, jossa testataan erilaiset operaatiosuunnitelmat ja koulutetaan joukot.
  6. Saadaan länsi ja USA lisäämään materiaalista apua Ukrainalle ja sijoittamaan sotilasjoukkoja Ukrainaan. Tämä vahvistaisi Venäjän käyttämää piiritetyn linnakkeen narratiivia NATO:n ja lännen uhasta, johon pitää ennaltaehkäisevästi reagoida.
  7. Pyritään selvittämään EU:n ja erityisesti Yhdysvaltain reagointia tilanteeseen eli kuinka pitkälle EU ja USA haluavat Ukrainaa auttaa sotilaallisesti ja poliittisesti. Krimin miehitys 2014 osoittaa, että operaatio oli mahdollista ilman lännen sotilaallisia vastatoimia.

Krimin miehityksen jälkeiset pakotteet kertovat Venäjälle sen, miten länsi toimii ja maa onkin kyennyt kohtuullisesti sopeutumaan tilanteeseen. Valko-Venäjän hybridioperaatiot osoittavat lännelle, mitä on tulossa, jos Venäjä-pakotteita lisätään. Euroopan energiariippuvuus Venäjästä heikentää mahdollisia EU:n vastatoimia. Venäjästä onkin vuosien saatossa tullut taloudellisesti ja poliittisesti entistä itsevarmempi.

Venäjän hallinto on syksyllä koventanut kritiikkiään Ukrainaa vastaan. Sen mukaan Ukraina ei ole riittävästi toimeenpannut Minskin sopimuksen vaatimuksia, ja maa syyllistyy venäjänkielisen väestönosan syrjintään. Sodan oikeutukselle on luotu perusta.

Martti Lehto

Päätoimittaja

Lehden etusivulle

Muita artikkeleita

1/2022 Päätoimittajalta

Paras hävittäjä valittiin

Valtioneuvosto valitsi 2021 F/A-18 Hornet-hävittäjien korvaajaksi Lockheed Martin F-35A Lightning II monitoimihävittäjän.