Siirry sisältöön

Sotilasaikakauslehti

3/2022 Kolumnit

Upseerikoulutus Nato-kuntoon

Kirjoittaja on Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtaja, eversti Petteri Kajanmaa on tullut tutuksi asiantuntijana Ukrainan sotaa käsittelevistä televisio-ohjelmista.

Ukrainalainen eversti, jonka palvelustoverit taistelevat Ukrainan ja Euroopan puolesta, opasti minua, että sotaa ei voiteta asejärjestelmien hienouksilla, vaan taistelut ratkaistaan käyttämällä aivoja. Hän kehotti valmistamaan upseerimme sotaa varten. Upseerit on koulutettava ymmärtämään olevansa osa laajempaa kokonaisuutta, johtamaan operaatioissa suuria joukkoryhmittymiä sekä ajattelemaan operaatioiden seurauksia strategiselle tasolle saakka.

Suomi on siirtymässä Nato-aikaan. Nato tuo niin opetukseen kuin käytännön työhönkin jotain sellaista uutta, mitä emme vielä tunnista. Miten varmistamme, että upseerimme ovat valmiita käyttämään aivojaan, kuten laki Maanpuolustuskorkeakoulusta toteaa, palvellakseen isänmaata ja ihmiskuntaa?

Lähtökohta on, että kansallisen puolustuksemme perusteet säilyvät samoin kuin operaatio- ja johtamistaidollisen osaamisen tarve.

Sodan olemus on jatkuvasti muutoksessa, mikä pakottaa sotilaskoulutusjärjestelmän tunnistamaan uudet vaatimukset, joilla opiskelijat valmistetaan kohtaamaan tulevaisuuden taistelukenttä. Moderni aseteknologia, vihollisesta aiheutuva uhka, kehittyneet taktiset toimintatavat sekä laajemman strategisen toimintaympäristön muutokset pakottavat upseerikoulutuksen seuraamaan aikaansa.

Natoon liittyminen voidaan nähdä yhtenä haasteena edellä mainittujen joukossa.

Upseerikoulutuksemme on toimiva ja vastaa erityisesti työelämän eli puolustushaarojen ja joukko-osastojen tarpeisiin hyvin. Maanpuolustuskorkeakoulun keräämän työelämäpalautteen mukaan upseereillemme on hyvät valmiudet myös kansainvälisiin tehtäviin. Muutokset osaamistavoitteisiin tulee tehdä tarkastelemalla niitä sisältöjä, joita Naton eri tehtävissä käsitellään. Samalla tulee kartoittaa, mitä upseeritehtäviltä vaaditaan Naton komentorakenteessa. Samoin tulee arvioida, muuttuuko kotimaassa palvelevien upseerien tehtäväkenttä.

Nato on sekä strategisen muutoksen että operatiivisen suunnittelun murrosvaiheessa. Näillä muutoksilla on varmasti vaikutuksia myös sodan kuvan kehittymiseen. Ilman muuta on selvää, että osallistuminen Naton puolustussuunnitteluun ja Suomen puolustussuunnittelun yhteensovittaminen siihen vaativat päivitettyjä taitoja. Sama pätee mahdollisiin Naton operaatioihin sekä kriisinhallintaan.

Maanpuolustuskorkeakoulu on käynnistänyt eri upseeritutkintojen rakenteiden tarkastelun. Merkittävimmät tällä hetkellä tunnistetut kehittämistä vaativat upseeriemme osaamisalueet ovat tietenkin kielitaitovaatimukset, jotka kohdistuvat englannin kielen käytännön osaamiseen sekä JOINT-operaatiotaito kansainvälisine harjoituksineen.

Monen muun asiakohdan lisäksi määritetään Naton vaatimukset upseerikoulutuksen eri tasoille – erityisesti sotatieteiden maistereiden ja yleisesikuntaupseereiden opetusohjelmaan sekä täydennyskoulutuksen osalta ylemmän päällystön ja ylemmän johdon opetustilaisuuksien ohjelmaan.

Lehden etusivulle

Muita artikkeleita