1/2025 Puheenjohtajalta

Valmistautuminen sotaan

Suomeen kohdistuvassa vaikuttamisessa on siirrytty seuraavaan vaiheeseen. Jännitteitä luodaan Itämerellä. Kyber- ja informaatio-operaatioiden lisäksi tehdään siis fyysisiä valtiollisia toimia Nato-maita vastaan. Suomen valtiojohto ja Puolustusvoimain komentaja puhuvat selväsanaisesti, että meihin ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Meihin suomalaisiin vaikutetaan, mutta juuri tällaisia tilanteita varten olemme rakentaneet kokonaisturvallisuuden mallin. Meidän tulee kuitenkin valmistautua myös sotaan. Valmistautuminen ja varautuminen ovat parasta pelotetta.

Komentajan puheessa 251. maanpuolustuskurssille oli kolme keskeistä teemaa:

yhteisen puolustuksen mahdollistaminen
liittokunnan pelotteen ja puolustuksen rakentaminen
kansallisen puolustuksen kehittäminen

Komentajat kantavat huolta sotilaistaan

Varaudumme laaja-alaiseen, kuluttavaan ja pitkäkestoiseen sodankäyntiin. Harjoittelu ja operointi laajentuvat. Naton suorituskykyvaatimukset tulevat olemaan haasteelliset. Sodan ajan vahvuutta tullaan kasvattamaan. Puolustusvoimien organisaatioiden ja johtosuhteiden muutoksia selvitetään.
Komentaja otti puheensa lopuksi esille myös henkilöstön ja osaamisen merkityksen:

Jos tahto ja taito eivät ole kunnossa, välineet eivät ratkaise”

Samalla teemalla jatkoi Rannikkolaivaston uusi komentaja:

”Ehdottomasti tärkeintä on henkilöstö ja sen kokonaisuus, kuten osaaminen, määrä, laatu sekä jaksamisesta huolehtiminen.

Ilman osaavaa, motivoitunutta ja ammattitaitoista henkilöstöä on vaikea suorittaa tehtäviämme.”

Valtioneuvoston uudessa puolustusselonteossa on myös huomioitu sodan uhka ja turvallisuusympäristön muutos. Puolustusvoimien ja puolustusministeriön henkilöstömäärää kasvatetaan. Lainsäädäntöä kehitetään joustavammaksi vastaamaan uhkia. Puolustusvoimien henkilöstön koti- ja ulkomaan palveluksen ehtoja tarkastellaan yhteistyössä järjestöjen kanssa.

Sodan uhkaa ja sodan ajan joukkoja tukee myös sotilaseläkejärjestelmä. Se on osa puolustusratkaisua – ei sosiaalipolitiikkaa. Pohjoismaissa on huomattu, kuinka Suomi on hoitanut tämän asia hyvin. Turvallisuustilanteen muuttuessa on mahdollista käyttää sodan ajan reserviä tukemaan Puolustusvoimia ja Rajavartiolaitosta.

Henkilöstön määrän lisääminen on osoitus Puolustusvoimien uudesta ajattelutavasta. Kun valmistaudutaan sotaan, niin täytyy keskittyä olennaiseen. Henkilöstön osalta se tarkoittaa sitä, että harjoitellaan ja operoidaan – mutta myös sitä, että palaudutaan. Hallitusohjelmassa on selvä kirjaus työssäjaksamisesta varmistamisesta. Henkilöstön määrän lisääminen on todella tarpeellinen asia. Puolustusvoimille annettujen tehtävien täyttäminen helpottuu, mutta sillä ei vielä ratkaista palautumista kotimaan ja ulkomaan palveluksesta.