Valmiuden työaika ja palautuminen saatava kuntoon

Venäjän uhka on kohonnut. Meidän tulee varautua painostukseen ja jopa sotaan. Tarvitsemme lisää puolustusmateriaalia ja kertausharjoituksia. Mutta niitäkin enemmän tarvitsemme henkilöstöä ja taistelukykyä selvitä tulevista tehtävistä. 

Krimin vuoden 2014 valtauksen jälkeen näimme, kuinka Venäjä toimii. Turvallisuusympäristömme muuttui epävakaaksi. Paine kasvoi Itämerellä ja Suomea kohtaan tehtiin laaja hybridivaikuttamisen operaatio. Venäjä kokeili meitä. 

Puolustusvoimauudistus oli virhe. Jouduimme säästösyistä lakkauttamaan joukko-osastoja ja vähentämään henkilöstöä. Virhettä olisi kuitenkin voinut paikata, kun näimme uhkan kasvavan. Tehtäväkokoonpanot ovat kuitenkin koko ajan olleet vajaita. Toki jotakin tehtiin, kun resursseja lisättiin puolustusmateriaalin sekä toimintamenojen osalta. Silti julkisen talouden säästöt puraisivat Puolustusvoimia ja Rajavartiolaitosta. 

Suurimmat virheet tehtiin mielestäni siinä, että henkilöstöä ei lisätty ja työaikalainsäädännön uudistusta ei toteutettu. Puolustuksen tehtäviä tuli lisää paljon enemmän kuin oli suunniteltu. Kansainväliset tehtävät ja harjoitukset, kyber ja logistiikka nousivat resurssivajeiksi. Krimin valtauksen jälkeen aloimme panostaa myös maavoimien valmiuteen. 

Uudet tehtävät ja turvallisuusvaje tuovat henkilöstöjärjestelmälle polkuriippuvuutta. Aiemmat valinnat vaikuttavat nyt pidemmälle tulevaisuuteen. Puolustusselonteossa on 500 henkilön lisäys. Tiedämme, että meillä on nyt 300 upseerin vaje. Jos lisäbudjetti kohdistetaan pääosin sopimussotilaisiin, niin vaje ei korjaannu.

Viisas komentaja hyödyntää luottamusmiestä. Viisas komentaja hyödyntää Upseeriliittoa.”

Kaikkia henkilöstöryhmiä tarvitaan, mutta tässä tilanteessa sodan ajan tehtävät ovat tärkein tarve. Liittoutuminen vaatii myös lisähenkilöstöä. Näiden perusteiden vuoksi kadettikurssin aloitusvahvuutta tulee nostaa etupainoisesti.

Krimin valtauksen jälkeen Upseeriliitto teki esityksen, sen, että valmiuden palvelussuhteen ehdoista tulee tehdä selvitys. Tilanne on kuitenkin edelleen sama ja valmista mallia ei ole. 86 prosenttia jäsenkyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että valmiudellinen työ tulee tehdä normaalisti tunti-tunnista työaikamerkinnällä.

Upseeriliitto on valmis kehittämään päivystystä, varallaoloa ja harjoituksia. Työ pitää kuitenkin tehdä pikaisesti. 

Upseeriliitolta pyydettiin uusia avauksia. Kehittämisohjelmat ovat Puolustusvoimissa yleisesti käytetty malli. Entä jos henkilöstön kehittämisestä tehdään oma ohjelma, joka jakautuu neljän vuoden jaksoihin ja ulottuu 2030-luvulle? Ohjelman yhtenä tavoitteena voisi olla henkilöstön taistelukyvyn nostaminen sille tasolle, jotta kestämme painostuksen kaikki vaiheet.

Henkilöstöön panostaminen ei ratkea nyt vastakkainasettelulla vaan yhteisellä tekemisellä.

Lehden etusivulle