Venäjän tavoitteena on pysyvä sotatila

Venäjän uuden sukupolven sodankäynnissä panostetaan informaatiovaikuttamiseen ja vastustajan sisäiseen romahduttamiseen, aseellisen sodankäynnin rinnalle tuodaan kulttuurisota, perinteisten asevoimien rinnalle erilaiset sotilaalliset- ja ei-sotilaalliset ryhmittymät, fyysisen taistelukentän rinnalle kybertoimintaympäristö ja kognitiivinen sodankäynti. Epäsymmetristen keinojen laaja-alaisen käytön tavoitteena on tehdä sodasta pysyvä olotila.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osoitus Venäjän uuden sukupolven sodankäynnin doktriinista, jota lännessä kutsutaan hybridisodankäynniksi. Venäjälle hybridivaikuttaminen on yli 20 vuoden kehityksen tulosta. Venäjä aloitti sotilasdoktriininsa uudelleen arvioinnin ensimmäisestä Persianlahden sodasta alkaen. Venäjän asevoimien johdossa mietittiin keinoja vastustaa lännen vaikutusta kovin ja pehmein keinoin. Tuloksena oli uuden sukupolven sodankäyntikonsepti, jossa minimoidaan perinteisten laajamittaisten sotilasoperaatioiden käyttö yhdistelemällä laajasti sotilaallisia ja ei-sotilaallisia keinoja.

Sen keskeinen elementti on poliittinen painostus käyttäen hyväksi kohdemaahan sijoitettuja toimijoita eri peitetehtävissä ja informaatiopsykologista vaikuttamista, josta hyvänä esimerkkinä on Dmitri Medvedevin uhkailut ydinaseiden käytöstä.

Toiseksi itse operaatiossa pyritään valtaamaan erikoisjoukoin strategiset kohteet, kriittinen infrastruktuuri ja erityisesti tiedotusvälineet. Lisäksi perustetaan ”kansantasavalta” Venäjän suojelukseen. Näin tehtiin Krimillä ja Itä-Ukrainassa 2014 ja siihen pyrittiin hyökkäyksessä Ukrainaan vuonna 2022. Kansantasavaltojen perustamiseen liitetään näytösluonteiset kansanäänestykset luomaan kuvaa kansan mielipiteestä ja antamaan juridinen oikeutus toiminnalle.

Varsinaista sotilasoperaatiota varten laajamittaisia sotaharjoituksia (esim. Zapad) peitteenä hyväksikäyttäen sijoitetaan joukkoja vastustajan rajoille, perustetaan koulutusleirejä kapinallisille ja rakennetaan tarvittava logistiikka. Lisäksi organisoidaan ”vapaaehtoisia” joukkoja, kuten Wagner-yksiköitä Ukrainaan. Tavoitteena on häivyttää Venäjän asevoimien suora osallistuminen sodan alkuvaiheessa.

Operaation alussa vahvistetaan pelotetta ulkopuolisia kohtaan erityisesti ydinasejoukkojen siirroilla ja harjoituksilla, jotta nämä pysyttäytyisivät sodan ulkopuolella. Tätä Venäjä on käyttänyt koko Ukrainan sodan aikana. Viimeisimpänä toimena ydinaseiden siirtäminen Valko-Venäjälle. Tällä pyritään estämään lännen apu hyökkäyksen kohteena olevalle.

Viidentenä elementtinä on neuvottelutoiminnan manipulointi. Neuvotteluissa rakennetaan tulitaukojen sarjaa, jota ei ole tarkoituskaan pitää. Tulitaukorikkomuksista syytetään vastustajaa ja sitä tukeneita sekä siihen liitetään pelote kriisin eskaloitumisesta. Huhtikuussa 2014 alkoi sota Itä-Ukrainassa Ukrainan hallituksen ja Venäjän tukemien kapinallisten välillä. Useilla tulitaukosopimuksilla saatiin länsi uskomaan rauhanomaisen ratkaisun olevan mahdollinen, kun niiden tarkoitus oli vankistaa Venäjän läsnäolo alueella.

Lehden etusivulle