Siirry sisältöön

Sotilasaikakauslehti

Vitosen suora

Puolustusvoimat uutisoi loppuvuodesta, että palkatun henkilöstön kyky palvelustehtävien hoitamiseen on erinomaisella tasolla. Uutisoinnin perusteena oli hyvät tulokset työilmapiirikyselystä. Jaksamisen, palautumisen ja jokapäiväisistä tehtävistä suoriutumisen tunnetta mittaavat summamuuttujat saavuttivat viisiportaisella asteikolla tuloksen 4.

Puolustusvoimien ilmoittama tulos herätti kriittistä keskustelua

Uutisointi herätti keskustelua muun muassa sosiaalisen median eri kanavissa. Olen saanut myös paljon viestejä, joissa annetaan kritiikkiä työilmapiirikyselyä kohtaan. Työilmapiirikyselyä ei oteta tosissaan, koska siinä arvioidaan omaa työyhteisöä. Kukaan ei halua moittia omaa työyksikköä, koska se vaikuttaa esimiehen suoritusarviointiin. Työilmapiirin vastaukset puretaan omassa työyksikössä, jolloin ”kriittinen kari” tai ”palauttava paula” selviää nopeasti. Voin sanoa, että tunnistan saman ongelman hyvin konkreettisella tavalla. Olin sektorin johtajana esikunnassa. Töitä oli pirusti. Henkilöstö oli motivoitunut, mutta hyvin kuormittunut. Silti lähes jokainen veti vitosen suoran, koska eivät halunneet minulle esimiehenä ongelmia. Henkilöstö koki myös ongelmaksi sen, että vastaukset eivät johda toimenpiteisiin, vaan ongelmat jäävät omaan työyksikköön. Sama tilanne oli perusyksikössä. Lojaalisuus omaa päällikköä kohtaan on erittäin kovalla tasolla. Eikä se ole päällikön syy, jos työmäärästä ei palaudu. Ongelmien esittäminen on helpompaa käsitellä omassa piirissä saunaillassa kuin vastaamalla kyselyyn. Itsearviointi- ja purkutilaisuudet tuottavat varmasti työyksikön kannalta kehittämiskohteita, mutta eivät luonnollisestikaan voi johtaa isompiin muutoksiin – kuten esimerkiksi lepoajan tai palautumisen lisäämiseen.
Toki uutisointi ihmetyttää minuakin, koska Upseeriliiton jäsentutkimuksessa vain 24 prosenttia vastaajista on täysin tai lähes samaa mieltä siitä, että heillä on riittävä mahdollisuus palautua sotaharjoituksen jälkeen. Jäsenkyselyssä 4 prosenttia tuntee jatkuvasti, 12 prosenttia hyvin usein ja 42 prosenttia aika-ajoin työuupumusta. On huomioitava, että kaikki Puolustusvoimien henkilöstöjärjestöt, eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunta ja puolustusvaliokunta tuovat esille työaikalain päivitystarpeen.

Työilmapiirikyselyssä on tietenkin hyvää se, että samoja kysymyksiä kysymällä usko aineistosta tehtyjen johtopäätösten luotettavuuteen vahvistuu. Toisaalta on syytä miettiä antaako kysely oikeat vastaukset työaikasuojelun parantamiseksi? Kyselyssä ei arvioida kuinka Puolustusvoimat on onnistunut työn tekemisen osalta ja mitä kehittämiskohteisiin tulisi ryhtyä. Eli jos halutaan saada pätevät ja luotettavat tulokset, niin tulisi luopua vanhasta kyselystä ja rakentaa se uudelleen. Tässä yhteydessä tulisi miettiä myös, kuinka tulokset puretaan. Tutkimusta syventävänä laadullisena menetelmänä olisi hyvä lisätä myös haastattelututkimuksia.

Jäseniltä kysytään työstä palautumisesta maaliskuussa

Mitä sitten asian kehittämiseksi voisi tehdä? Opin aikoinaan Puolustusvoimien hanketehtävissä, että ”tutkiminen kannattaa aina”. Toisaalta olen myös oppinut, että ei kannata odottaa, vaan olla itse aktiivinen. Ei muuta kuin tuumasta toimeen. Rakennamme Päällystöliiton kanssa oman tutkimuksen, joka mittaa työaikasuojelua, palautumista ja unen määrää. Mielestäni on aivan keskeistä selvittää kuinka työmäärä vaikuttaa työntekijään. Pystymmekö palautumaan kuormittavasta ja sodan ajan olosuhteita simuloivasta harjoituksesta? Pääsemmekö irti työn stressitilanteesta vai jatkuuko se? Tutkimus toteutetaan sähköpostilla lähetettävänä jäsenkyselynä maaliskuun alussa. Toivon, että kaikilla on aikaa vastata ja kertoa tilanne aidosti omalta osalta. Tulosten analysoinnin jälkeen toimitamme tulokset Puolustusvoimien komentajalle ja puolustusministerille. Esitän, että keskustelemme sen jälkeen tarvittavista kehittämiskohteista.

Lehden etusivulle

Muita artikkeleita