Siirry sisältöön

Sotilasaikakauslehti

Vetäytyminen Afganistanista oli usean vuoden prosessin tulos

Elokuu 2021 muistetaan kaoottisesta sotilaiden ja siviilien evakuoinnista Afganistanista. Sotilaiden ja siviilien poistuminen oli usean vuoden neuvotteluprosessien tulos. Se mikä ei mennyt käsikirjoituksen mukaan, oli Talibanien voitto hallituksen joukoista ja nopea maan haltuunotto. Alkuperäinen aikataulu Yhdysvaltain poistumiselle maasta oli toukokuu 2021. Yhdysvallat ja liittolaiset uskoivat vielä keväällä 2021 aikaa olevan ainakin puoli vuotta.

ISAF oli Naton johtama ja YK:n valtuuttama monikansallinen kriisinhallintaoperaatio Afganistanissa 2001–2014. Sen tehtävänä oli tukea maan väliaikaista hallintoa luomalla vakautta ja turvallisuutta. Vuonna 2006 ISAF yhdistettiin Yhdysvaltain johtamaan Enduring Freedom operaatioon. Vuodesta 2015 alkanut Resolute Support Mission (RSM) oli Naton johtama operaatio, jonka tarkoituksena oli neuvonnan ja koulutuksen antaminen Afganistanin omille turvallisuusjoukoille; se ei siis enää ollut sotatoimioperaatio.

Vuosi 2014 oli ensimmäinen vahva signaali Talibanille siitä, että monikansalliset joukot ovat vain käymässä maassa. Neljä vuotta myöhemmin Taliban tiesi pääsevänsä takaisin valtaan, kun kahdenväliset neuvottelut Yhdysvaltain kanssa alkoivat kesällä 2018. Merkittävää oli se, ettei Afganistanin hallitus ollut mukana neuvotteluissa. Yhdysvallat oli todennäköisesti todennut Afganistanin hallinnon kykenemättömyyden hallita maata. Demokratiaprosessi ei ollut edennyt. Vastaavasti Taliban ymmärsi, ettei Yhdysvallat enää ollut täysin maan silloisen johdon takana ja tukena.

Alkuvuodesta 2020 neuvotteluissa edistyttiin. Halukkuutta poliittiseen ratkaisuun testattiin onnistuneesti aseellisen voiman käytön vähentämisellä. Sitten Qatarissa Yhdysvallat ja Taliban allekirjoittivat sopimukseen. Sen mukaan Talibanin tuli aloittaa suorat rauhanneuvottelut Afganistanin hallituksen kanssa nopealla aikataululla ja Yhdysvallat lupasi vähentää joukkojensa määrää vajaan viiden kuukauden kuluessa. Lisäksi Talibanin tuli taata, etteivät sen taistelijat tai esimerkiksi al-Qaida käyttäisi Afganistania hyökkäyksiin Yhdysvaltoja tai sen liittolaisia vastaan. Mikäli Taliban toteuttaisi omat velvoitteensa Yhdysvaltain joukot poistuisivat maasta 14 kuukaudessa.

Sopimuksen toimeenpanon ongelmaksi muodostui se, ettei Afganistanin hallitus ollut neuvotteluissa mukana; sopimus oli tehty sen yli. Sopimuksen mukainen vankien vaihto ei toteutunut eikä rauhan kehityksestä hallinnon ja Talibanien välillä päästy yhteisymmärrykseen, joten Taliban aloitti sotatoimet Afganistanin hallituksen joukkoja vastaan. Tämä taas aiheutti sen, että Yhdysvallat aloitti ilmaiskut Talibaneja vastaan. Sotatoimien kiihtymisestä huolimatta Yhdysvaltain ja Talibanien välillä säilyi jonkinlainen keskinäinen yhteisymmärrys, miten asioissa tulee edetä ja mitkä ovat rajat, joita ei voi ylittää. Huhtikuussa 2021 Nato ilmoitti RSM-joukkojen vetämisestä 1.5. mennessä ja operaation lakkauttamisesta heinäkuussa.

Presidentti Joe Bidenin mielestä Afganistaniin jääminen ei olisi enää edistänyt yhdysvaltalaisten turvallisuutta. Hän totesi tiedotustilaisuudessa elokuussa: ”Annoimme kaikki mahdollisuudet, jotta he voivat päättää omasta tulevaisuudestaan. Emme voineet hankkia heille tahtoa taistella sen tulevaisuuden puolesta.”

Viimeistään vuodesta 2018 lähtien Taliban tiesi, ettei Afganistanin hallinto ole kehittynyt sellaiseksi, jolle Yhdysvallat voisi antaa tukensa. Vaikka liittoumalla oli ylivertaiset aseet, Talibaneilla oli aikaa.

Martti Lehto

Päätoimittaja

Lehden etusivulle

Muita artikkeleita

2/2021 Päätoimittajalta

Venäjällä kaikki on valtapolitiikkaa

Venäjällä valtionjohto määrittelee Venäjän kansallisen turvallisuuden tavoitetilan sekä Venäjän strategiset päämäärät ja tavoitteet, joita se ajaa ulko- ja turvallisuuspolitiikallaan.