Meripalvelu

Askel eteenpäin työaikasuojelussa

Rannikkolaivaston 6. Pintatorjuntalaivueessa on ollut käynnissä 15.2.2021 alkaen meripalvelun kehittämiskokeilu. Kokeilussa olennaisinta aikaisempaan meripalvelun toteutukseen verrattuna ovat työajan suunnittelu 6-viikkoisjaksoissa sekä yksi vapaapäivä, ns. valmiusvapaa jokaista viittä VAL-1 vuoron meripalvelupäivää kohden. Huomioitavaa on siis se, että vain VAL-1 vuorot 6.Pintatorjuntalaivueen aluksilla tuottavat valmiusvapaita. Muusta meripalvelusta niitä ei ansaita.
Viime aikoina Puolustusvoimissa paljon esillä olleen työaikasuojelun kannalta kokeilua voidaan pitää merkittävänä. Kokeiluun liittyvät neuvottelut kestivät useiden vuosien ajan, mutta siitä saatujen kokemusten perusteella emme neuvotelleet turhaan.

Jäsenkysely antoi myönteistä palautetta

Upseeriliitto toteutti kokeiluun osallistuville jäsenilleen elokuussa 2021 kyselyn, jonka tulosten perusteella kokeilulle asetettuja tavoitteita on saavutettu kiitettävästi. Kyselyn tulosten perusteella voidaan todeta, että työssä jaksaminen, töiden järjestelyt ja suunnitelmallisuus ovat parantuneet merkittävästi kokeilun aikana.
Muutamat valveutuneet meriupseerit ovat esittäneet huolensa siitä, vesittääkö kokeilun mukainen valmiusvapaa Upseeriliiton tavoitteita meripalvelun ja sotaharjoituksen työaikamerkintöjen kasvattamisesta sotilaiden työaikalain uudistukseen liittyen. Vastaus tähän kysymykseen on yksiselitteisesti ei.

Miten tästä edetään?

Kokeilun tulosten perusteella voidaan jo tässä vaiheessa vetää suoraan johtopäätökset siitä, että työaikamerkinnän kasvattaminen molemmissa mainituissa erityispalvelumuodoissa on ainoa oikea vaihtoehto. Tämän artikkelin otsikon mukaisesti meripalvelun kehittämiskokeilu ja sen mukainen valmiusvapaa on ollut työaikalain kehittämistyössä askel oikeaan suuntaan. Mutta ei missään tapauksessa viimeinen askel, vaan kohtuullinen välitavoite.

Edelleenkään monessa meistä asuvaan länsimaiseen oikeustajuun ei sovi työn teettäminen vuorokauden ympäri vajaan kahdeksan tai tasan kahdeksan tunnin työaikamerkinnällä. Palaan tässä lempiaiheeseeni esittämällä kysymyksen, miten muilla aloilla tämän kaltaiseen työnantajan tekemään tarjoukseen uudesta työaikamuodosta suhtauduttaisiin?

Jatkokysymyksenä on se, tarvitaanko sotilaille uutta työaikalakia, vai jatketaanko Kekkosen aikaisella lailla vielä tämänkin vuosituhannen ajan? Tämän asian suhteen virastomme sisäinen kupla on puhkaistu julkiseen tietoisuuteen, eikä vanhaan jääminen ole enää näkemyksemme mukaan mahdollista. Seuraava askel asiassa nähtäneen neuvottelujen mahdollisen käynnistymisen myötä.

Upseeriliiton jäsenten kertomaa:

Haastattelimme kolmea kokeiluun osallistunutta jäsentämme, jotka kertoivat kokemuksistaan seuraavasti;

Komentajakapteeni Sampo Neste, aluksen päällikkö, miinalaiva Uusimaa

”Miinalaivat toteuttavat valtaosan valmiusvuoroista talvikaudella. Meripalvelukokeilussa vähintään viiden vuorokauden VAL-1 meripalveluvuorokaudesta ansaitsee yhden valmiusvapaan. Työssä jaksaminen omalta kohdalta parantui kokeilun aikana. Valmiusvapaan ansiosta työasioista irtautuminen onnistui tehokkaammin ja pystyin osallistumaan paremmin perheen arkiaskareihin ja lasten hoitoon.

Töiden järjestelyn suhteen kuusiviikkoissuunnitteluun panostettiin. Ennen jakso pyrittiin ennakolta tunnistamaan kuuden viikon jaksoon liittyvät erityispiirteet (valmiusvuorot, harjoitukset, päivystykset, kokoukset, koulutukset, huollot, vuosilomat ja varusmieskoulutus) ja niihin vaadittavat resurssit. Kuusiviikkoissuunnittelussa onnistuttiin. Toteutuneissa jaksoissa oli yllättävän vähän muutoksia ja ne pystyttiin toimeenpanemaan hyvässä yhteisymmärryksessä. Töiden järjestelyssä huomasi, että organisaatiossa käytetään kahta mallia, kolmiviikkoista ja kuusiviikkoista työaikasuunnittelua. Valtaosa muutoksista johtui kolmiviikkoissuunnittelun esiin tuomista tehtävistä.

Suunnitelmallisuudesta voidaan todeta, että muutokset allekirjoitetun kuusiviikkoissuunnitelman jälkeen olivat vähäisiä. Käytännössä samalla tai jopa pienemmällä tasolla kuin normaalisti käytössä olleessa kolmiviikkoissuunnittelumallissa. Tämä vaati myös suunnitteluun panostamista ja sitouttamista. Suurena tukena perusyksikkötason suunnitteluun on viime vuosina ollut 6. Pintatorjuntalaivueen toimintakäsky, joka on huolella laadittu ja se on pitänyt paikkaansa.

Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen on helpottunut huomattavasti. Valmiusvapaan merkitys työstä palautumiseen ja lepoon on ollut keskeinen. Meripalvelukokeilun ansiosta olen pystynyt keventämään vaimon taakkaa perheen asioiden hoidossa. Arkisiin rutiineihin on päässyt osallistumaan aiempaa enemmän (harrastuskuljetukset, koulupäivän tapahtumien kertaaminen ja läksyt + kokeet) ja tämä on lisännyt perhe-elämän laatua.

Ensimmäinen askel kokeilussa on otettu ja nyt pitää matkaa jatkaa. Minun mielestäni työaikalain uudistaminen on tärkein asia. Mikäli työaikalain uudistaminen ei muuten etene, pitäisi meripalvelukokeilun opit ottaa käyttöön kaikessa meripalvelussa.

Usein viiden päivän harjoitus on kuormitukseltaan raskaampi kuin valmiusvuoro ja täten ”valmiusvapaan” lisääminen kaikkeen meripalveluun olisi hyvin perusteltua ja niin työnantajan kuin työntekijän eduksi. Kuusiviikkoisjakson työaikasuunnittelu tulisi ottaa käyttöön eri organisaatiotasoilla. Tämä jo itsessään lisäisi selkeyttä ja suunnitelmallisuutta ja sitä kautta myös työtyytyväisyyttä.”

Yliluutnantti Petrus Tommila, miinaupseeri, miinalaiva Uusimaa (SM kurssilla 13.9.2021-)

Petrus Tommila toteaa työssä jaksamisesta, että yksi vapaapäivä lisää aina viittä VAL-1 vuoron meripalvelupäivää kohti on vaikuttanut myönteisesti jaksamisen kannalta perheelliselle pienten lasten isälle. ”Töiden järjestelyt ja suunnitelmallisuus ovat myös muuttuneet parempaan suuntaan kuusiviikkoisjaksojen myötä. Perhe-elämää pystyy nykyisillä järjestelyillä suunnittelemaan pidemmälle eteenpäin, vaikka muutamia muutoksia työaikoihin on tullutkin. Kokonaisuutena vaikutus työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen kannalta on ollut erittäin positiivinen.”

Tommilan mielestä on hyvä että kokeilu on toteutettu, vaikka se ei ollutkaan täysin sellainen kun on haluttu, eli työaikavaikutusta ei ole, vaan vapaa merkitään ylimääräisenä vapaana.
Viiden vuoden meripalvelukokemuksella miinalaivalta, Tommila toteaa kokeilun tulleen vähän myöhässä. Vuonna 2016 valmistuneena hän on kokenut etenkin vuosina 2017–2019 valmiusalustoiminnan korkeamman intensiteetin, jolloin valmiusvapaille olisi jo ollut tarvetta.

Järjestely on kuitenkin parempi kuin että jatkettaisiin kuten ennen meripalveluksessa ilman valmiusvapaita. On hyvä, että kokeilu koskee juuri valmiusaluksia, mutta tulevaisuudessa sitä voitaisiin laajentaa harjoitustoimintaan ja sotaharjoituksiin samalla vapaajärjestelyllä huomioiden myös työaikavaikutus.

Luutnantti Ville Parma, miinaupseeri, miinalautta Pansio

Perheellinen neljän lapsen isä Ville Parma kertoo, että kokeilun myötä työssä jaksaminen on parantunut.
Töiden järjestelyistä ja suunnitelmallisuudesta hän toteaa, että aikaisemmassa kolmiviikkoisjaksosuunnittelussa työajat muuttuivat usein kesken jakson. Esimerkiksi poissaolijoiden tuuraajia on tarvittu aiemminkin.

”Kuusiviikkoisjaksosuunnittelu lisää ennakoitavuutta, mutta muutoksia tulee silti. Sovitut vapaat ovat kuitenkin pitäneet ja helpottaneet siviiliasioiden järjestelyä. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on helpottunut huomattavasti vapaapäivien myötä ja puolison taakka pienenee. Vapaiden merkitys onkin tärkeää juuri perhe-elämän helpottamisen kannalta, eikä henkilökohtaisen vapaa-ajan viettoon.

Työaikamerkinnän kasvattamisesta meripalvelussa on ollut keskustelua, erityisesti harjoituksissa, joissa nukutaan vähän. Ajatuksena työaikamerkinnän kasvattaminen kuulostaa hyvältä, mutta herättää ajatuksen siitä, miten työt hoidettaisiin. Toisaalta välimuotojakin voi olla ja kaikki lisäys voisi olla hyvä asia.
Iitse asiassa harjoitukset ovat rankempia kuin valmiusvuorot, joten niistäkin olisi hyvä saada vapaata valmiusvapaan kaltaisella järjestelyllä.

Omalla ja perheen kohdalla meripalvelukokeilun vaikutus on ollut vain positiivinen – se lisää positiivista painetta työnantajan suuntaan meripalvelun kehittämisen suhteen.”

Parma mainitsee myös, että kevätkaudella valmiusalusten kuorma jakautuu kahden aluksen henkilöstön kesken, miehistöä välillä vaihtaen.

Meripalvelun kehittämiskokeilu jatkuu helmikuun 2022 loppuun

Tätä artikkelia viimeisteltäessä Upseeriliitto osallistui syyskuun 2021 aikana Puolustusministeriön johtamiin neuvotteluihin kokeilun jatkamisesta seuraavan jakson, 25.10.2021 – 27.2.2022 välisen ajan.
Yhdessä muiden henkilöstöjärjestöjen kanssa puolsimme kokeilun jatkoa ja onneksi siitä päästiin sopimukseen työnantajan kanssa. Meripalvelun kehittämiskokeilu jatkuu seuraavan jakson ajan, kuin myös edunvalvontatyömme sotilaiden työaikalain korjaamiseksi.

Kokeilun jälkeen pystymme varmasti hyödyntämään siitä saatuja kokemuksia edelleen sekä meripalvelun että sotaharjoitusten työaikasuojelun kehittämisessä.

Lehden etusivulle