Sotatyö kentällä tarvitsee tukea
Tekemisen meininki oli silmiinpistävää toimivissa esikunnissa ja harjoitusalueella Karjalan prikaatissa. Reippaan ja aktiivisen toiminnan keskellä kuulimme myös jäsentemme huolia henkilöstön määrästä ja työssä jaksamisesta.
Joukko-osaston toimiessa ”kasvattajaseurana” lähialueen esikunnille ja sotakouluille, on lähes kaikilla tehtävätasoilla merkittävää vajetta henkilöstöstä. Positiiviseksi käännettynä tämä tuottaa tietenkin varsin vaativia tehtäviä nuorillekin upseereille. Sotatieteen kandidaatit yksiköiden varapäälliköinä ja maisterit pataljoonaupseereina ovat jo vakiintunut käytäntö, ei poikkeus.
Kolikon kääntöpuolena koetaan vastaavasti aivan liian nopea tehtäväkierto, joka aiheuttaa huolta osaamisen säilyttämisestä. Sotatieteen kandidaateille on työn ohessa koulutettava kalustoon liittyviä ”lisenssejä”, ja koulutus itsessään vie paljon aikaa työstä kouluttajatehtävissä.
Oravanpyörän korjaaminen ei kuitenkaan vaikuta mahdolliselta nykytilanteessa.
Perusyksiköissä tehtävä työ saa moninaisia muotoja, kun varusmiesten kouluttajatehtävien lisäksi osallistutaan kouluttajatukena myös kertausharjoituksiin.
Esikuntatyössä useille meistä tutuksi tullut ”moniajo” ja useiden eri tehtävien päällekkäisyydet vaikuttavat tulleen pysyvästi mukaan myös perusyksiköiden arkeen, ja tästä syystä työssä jaksamisen haasteet ovat täyttä konkretiaa.
Liittoutumisen myötä harjoituksia riittää edelleen, ja niiden osalta ollaan jo tilanteessa, jossa tilille tulevan palkkapotin sijaan kaivattaisiin kipeästi edes vähän enemmän vapaa-aikaa perheiden ja läheisten parissa.
Kiitämme nöyrästi mahdollisuudesta tutustua arkeen kentällä. Tekemämme havainnot vahvistavat käsitystä siitä, että sotilaiden työtä kentällä joukkoyksiköissä ja perusyksiköissä on arvostettava, ja tätä arvostusta on osoitettava konkreettisesti, pitkäaikaisen tavoitteemme sotilaiden työaikalain uudistamisen sekä henkilöstömäärän lisäämisen muodossa.
Haastetta ei voida ratkaista pelkästään rahalla tai rajoittamalla sotaharjoitusten määrää henkilöä kohden vuodessa. Sotilaatkin ovat ihmisiä, ja heillä on vain yksi elämä, josta osa kuuluu myös heidän läheisilleen, ei vain työlle vuorotta.
Lehden etusivulle