1/2026 Puheenjohtajalta

Lain Nato-palveluksesta on oltava oikeudenmukainen

Puolustusministeriö on valmistellut Nato-palveluksen uutta lainsäädäntöä, joka tuodaan keväällä eduskuntaan. Lakiesityksen pohjana on käytetty lakia sotilaallisesta kriisinhallinnasta (211/2006). Esityksessä on paljon ongelmia palkkauksen ja palvelussuhteen ehtojen osalta.

Puolustusministeriö on kutsunut järjestöt keskustelemaan lainsäädännöstä. Palvelussuhteen ehdoista ei siis ole kutsuttu neuvottelemaan. Ministeriö on kylläkin korostanut, että uuden järjestelyn tulee olla oikeudenmukainen. Upseeriliitto on nostanut esille kolme hyvin perinteistä edunvalvonnan aluetta: palkkauksen, työajan ja palautumisen.

Lakiesityksessä on otettu pohjaksi sotilaallisen kriisinhallinnan kokonaispalkkaus. Upseeriliitto on tuonut esille, että palkkauksen tulee olla kannustava. Sotilaallisen kriisinhallinnan ylempiin tehtäviin ei ole tällä hetkellä halukkuutta johtuen muista kiinnostavista tehtävistä ja palkkauksen tasosta.

Miten määritetään työaika eri operaatioissa?

Palkkaukseen liittyy olennaisena osana operaatioiden työaika. Puolustusministeriön lähtökohtana on, että yhdellä lailla ratkaistaisiin kaikki ulkomaan palvelus. Siihen sisältyisivät Naton rauhan ajan palvelus, JEF-tehtävät sekä muut erilaiset operaatiot – myös taistelutehtävät.

Operaatiossa pitäisi maksaa niin hyvä korvaus, että se kattaisi myös kaiken työajan, mutta tässä törmätään ensimmäiseen ongelmaan. Mikä on laskelmien perusteena oleva työaika? Onko se 12, 14, 16 vai 18 tuntia? Naton rauhan ajan tehtävissäkin työaika vaihtelee.

Toinen ongelma on ulkomaan ja kotimaan palkkauksen ero. Ulkomaan tehtävien tulee olla kiinnostavia. Kannattaako ulkomaan operointiin tehdä erilainen malli kuin kotimaahan? Jos kannattaa, niin syyt on perusteltava.

Kannattaako lähteä ulkomaan palvelukseen?

Tanska pyysi Suomelta apua droonien torjuntaan. Sotilaalliseen operaatioon lähdettiin pikalähdöllä ja kotimaan palkkauksella. Kaikki järjestöt olivat sitä mieltä, että palkkaukseen olisi pitänyt soveltaa KAAVA-lain palkkakertoimia. Tanskassa työaika oli 18 tuntia ja päälle tuli varallaolo.

Keskusteluissa on väläytetty joitain palkkasummia. Upseeriliitto on laskenut mitä palkkaus tarkoittaisi, jos työaika olisi 12 tuntia. Tuntipalkka reservistä tulevalla miehistöllä olisi noin 10 euroa. Suomessa ei ole lakisääteistä minimituntipalkkaa, mutta työnantajan on maksettava tavanomainen ja kohtuullinen palkka, joka yleensä tarkoittaa vähintään 13–15 euroa tunnilta. Kapteenin tuntipalkka ulkomailla olisi noin 25 euroa tunnilta. Kotimaassa kapteenin tuntipalkka on noin 29 euroa tunnilta. Jos tällaista mallia rakennetaan, niin palkkauksen lisäksi verottoman päivärahan osuuden tulisi olla todella merkittävä. Päiväraha ei vaikuta sotilaiden eläkekertymään.

Kolmas ongelma on palautuminen, josta ei olla vielä kunnolla edes keskusteltu.