Puolustukseen lisää väkeä ja uusi työaikalaki

Upseeriliitto on käynyt puolentoista vuoden ajan vuoropuhelua valtiojohdon ja puolueiden kanssa sotilaille tärkeistä asioista, joita puolustusselonteossa pitäisi käsitellä.

Selonteon kirjoittavat ministeriö ja virastot laativat tekstin omasta tulokulmastaan. Selonteon prosessia johtaa kuitenkin eduskunnassa parlamentaarinen ryhmä, jolloin eduskunta vaikuttaa selonteon lopputulokseen. Selonteon kanssa yhtä tärkeä paperi on puolustusvaliokunnan mietintö. Se on parlamentaarinen ohjaus selontekokaudelle.  

Puolustusvaliokunta nostaa esille tarpeen lisätä Puolustusvoimien henkilöstömäärää.

Mietinnössä käsitellään asiantuntevasti ja laajasti myös puolustushallinnon henkilöstöresursseja. Puolustusvaliokunta nostaa esille tarpeen lisätä Puolustusvoimien henkilöstömäärää. Selonteossa 2024 linjataan, että palkattua henkilöstöä on lisättävä 1 500 henkilötyövuodella kuluvan ja seuraavan vaalikauden aikana ja Suomen turvallisuusympäristö huomioiden vuosittainen rekrytointitavoite voisi olla suurempikin. Valiokunta tuo esille, että puolustushallinnon tulee tarkastella eri mahdollisuuksia sotilasoppilaitosten koulutuskapasiteetin pikaiseen nostoon.   

Valiokunta on aiemmissa kannanotoissaan kantanut huolta myös Puolustusvoimien henkilöstön jaksamisesta.

Valiokunta on aiemmissa kannanotoissaan kantanut huolta myös Puolustusvoimien henkilöstön jaksamisesta. Vuosia kestänyt vuoropuhelu tästä tärkeästä aiheesta ei ole tuottanut ratkaisuja. Nyt eduskunta näyttää saanee tarpeekseen tekemättömyydestä ja ottaa selkeästi kantaa ”puolustuslaitoksen” virkamiesten vanhentuneeseen työaikalakiin.

Mietinnön mukaan laki on ongelmallinen erityisesti henkilöstön jaksamisen, toimintakyvyn ja Nato-jäsenyyden edellyttämien vaatimusten näkökulmasta.

Tärkeänä pidetään sitä, että puolustushallinto yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa tarkastelee jaksamiseen ja henkilöstön määrän riittävyyteen liittyviä kysymyksiä, mukaan lukien vuoden 1970 työaikalain uudistamistarve, viivytyksettä.   

Eduskunta ei ole sopimusosapuoli eikä ota suoraan kantaa neuvotteluihin. Eduskunta kuitenkin ohjaa maanpuolustusta muun muassa budjetin ja selonteon kautta.

Mietinnössä korostetaan, että epäselvät ja toisistaan poikkeavat palvelussuhteen ehdot eivät ole tarkoituksenmukaisia, ja puolustushallinnon on kyettävä yhdenmukaistamaan ja selkeyttämään erilaisissa kansainvälisissä tehtävissä palvelevien ehtoja. Valiokunta ottaa esimerkiksi ilmavoimien osallistumisen Romanian Air Shielding -operaatioon, jossa sovellettiin kotimaan palvelussuhteen ehtoja.  

Puolustushallinnon on kyettävä yhdenmukaistamaan ja selkeyttämään erilaisissa kansainvälisissä tehtävissä palvelevien ehtoja.

Mietinnössä käsitellään myös kansainvälistä palvelusta ja tuodaan esille kansainvälisen vertailun tärkeys muun muassa puoliso- ja päivähoitokorvausten osalta. Mietinnössä painotetaan ottamaan palvelussuhteen ehtojen tarkastelussa viiteryhmäksi muiden Pohjoismaiden käytännöt ja korvaustasot. 

Norjan vastaava selonteko on Defence Pledge eli lupaus. Siinä poliittinen johto ohjaa maanpuolustusta, mutta myös lupaa puolustukselle tarvittavat resurssit. Suomessa ohjaus toteutuu nyt hyvin mietinnössä, jossa otetaan ohjaava rooli myös sotilaita koskeviin uudistuksiin.

E-julkaisu => https://www.e-julkaisu.fi/sotilasaikakauslehti/4-2025/#pid=7

Lehden etusivulle