Pääkirjoitus
Suomen ja Viron välinen yhteistyö on erittäin tiivistä ja monipuolista. Yhteistyö kattaa laajasti puolustuksen, talouden, digitalisaation, kulttuurin ja koulutuksen. Nykyisellä tiiviillä puolustusyhteistyöllä on jo pitkä perinne.
Suomen ja Viron puolustusyhteistyö alkoi 1920-luvulla ja tiivistyi vuonna 1930 Neuvostoliiton uhan kasvaessa. Yhteistyö päättyi pääosin vuonna 1939 Neuvostoliiton painostuksesta, mutta jatkui talvisodan aikana tiedusteluyhteistyönä. 1930-luvulla sotilasyhteistyö perustui reunavaltiopolitiikkaan, mikä tarkoitti yhteistyöliiton muodostamista Puolan, Viron, Liettuan, Latvian ja Suomen välille Neuvosto-Venäjän ja sen seuraajan Neuvostoliiton uhkaa vastaan. Yhteistyöhön kuului vahva sitoutuminen Kansainliittoon ja kansainväliseen oikeuteen sekä salainen sotilasyhteistyö.
Neuvostoliitto piti reunavaltiopolitiikkaa itseensä kohdistuvana saartona ja vastusti sitä. Suomi irtisanoutui julkisesti reunavaltiopolitiikasta vuonna 1935 ilmoittaen kannattavansa pohjoismaista suuntausta ja puolueettomuutta, mikä tarkoitti Baltian maiden jäämistä yksin Neuvostoliiton uhkaa vastaan. Suomen valitsema puolueettomuuspolitiikka ei pitänyt meitä suursodan ulkopuolella.
Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991 sekä Viron tasavallan tultua tunnustetuksi itsenäisenä valtiona suuri joukko suomalaisia evp-upseereita aloitti vapaaehtoisen toiminnan Viron puolustusvoimien uudelleen organisoimiseksi. Vuonna 1992 eversti Matti Lukkarin johdolla käynnistettiin virolaisten sotilaskoulutus. Hanke virallistettiin vuonna 1996, jolloin se muuttui viralliseksi ulkoministeriön lähialuevaroin rahoitetuksi avustushankkeeksi. Hankkeen aikana noin 1200 virolaista upseeria ja aliupseeria koulutettiin Suomessa ja Virossa. Suomen sotilasopetuslaitoksissa opiskeli vuosina 1996–2003 yhteensä noin 450 virolaista. Työhön osallistui myös suomalaisia reserviläisiä erilaisissa hankkeissa.
Suomi ja Viro ovat Naton ja Euroopan unionin jäseniä, mikä yhdistää maiden turvallisuuspolitiikkaa entisestään.
Suomi ja Viro ovat Naton ja Euroopan unionin jäseniä, mikä yhdistää maiden turvallisuuspolitiikkaa entisestään. Turvallisuusympäristön muututtua maat ovat syventäneet sotilaallista kumppanuuttaan ja esimerkiksi droonipuolustuksen yhteinen kehittäminen on nostettu keskiöön.
Huhtikuussa 2026 Viron presidentti Alar Karis vieraili Suomessa ja keskusteli presidentti Alexander Stubbin kanssa muun muassa Itämeren alueen turvallisuustilanteesta, alueellisesta yhteistyöstä, Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa. Teemoja, jotka ovat olleet esillä maiden välillä yli 100 vuotta. Molemmat presidentit korostivat tarvetta kehittää yhteistä droonipuolustusta. Tähän vaaditaan tehokasta ilmavalvontaa, tiedonvaihtoa ja laajan skaalan torjuntakykyä.
Reunavaltiopolitiikka on palannut uudessa muodossa Itämerelle. Alueen puolustus perustuu vahvaan Nato-liittoumaan ja kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestyksen puolustamiseen. Itämeri on muuttunut lähes kokonaan Naton sisämereksi. Puolustusta suunnitellaan saumattomana kokonaisuutena kattamaan maa-, meri-, ilma-, avaruus- ja kyberdomainit.
Vahva yhteistyö on toiminnan keskiössä.
Pääkirjoitus e-julkaisuna: https://www.e-julkaisu.fi/sotilasaikakauslehti/3-2026/#pid=5
Muita artikkeleita
