Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö tiivistyy

Suomen ja Ruotsin sotilaallisella yhteistyöllä on pitkät perinteet siitä huolimatta, että maat kehittivät puolueettomuuttaan eri painotuksilla. Suomelle puolueettomuus oli ensisijaisesti turvallisuuspolitiikan väline Neuvostoliiton rajanaapurina, kun taas Ruotsille puolueettomuus oli enemmän pitkän ajan kuluessa luotu kansallinen identiteetti.

Talvisodassa ruotsalaisten vapaaehtoisten (8 260) rooli maa- ja ilmasodankäynnissä Sallan ja Lapin rintamalla oli merkittävä. Tämä loi pohjaa maidemme väliselle tarpeelle toimia yhdessä mahdollisimman paljon.

Viiden Pohjoismaan puolustusyhteistyö organisaatio Nordic Defence Cooperation (Nordefco) perustettiin Helsingissä marraskuussa 2009. Nordefcon toiminnan tavoitteena on kansallisen puolustuskyvyn kehittäminen, kustannustehokkuus ja yhteisten ratkaisujen käyttöönotto. Sotilaallista yhteistyötä tehdään viidellä osa-alueella: suorituskyvyt, puolustusmateriaali, henkilöstöhallinto ja koulutusjärjestelmät, harjoitukset ja opetustilaisuudet sekä operaatiot. Yhteistyöhön on kuulunut Cross Border Training (CBT), jossa lähinnä ruotsalaiset, suomalaiset ja norjalaiset lentäjät harjoittelevat yhdessä toistensa ilmatilassa. 

Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö sai lisäpotkua Venäjän hyökättyä Ukrainaan

Suomen ja Ruotsin kahdenvälinen puolustusyhteistyö (FISE) sai lisäpotkua Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja miehitettyä Krimin vuonna 2014. Yhteistyötä oli kehitetty monin eri tavoin jo vuosikymmeniä ja sillä oli laaja tuki molemmissa maissa.

Nykyisen FISE-yhteistyön perustana on vuoden 2018 Suomen ja Ruotsin hallitusten välinen puolustusyhteistyötä koskeva yhteisymmärryspöytäkirja. Yhteistyölle ei asetettu ennalta mitään rajoja, vaan kaikkinainen yhteistyö rauhan, kriisin ja sodan aikana on mahdollista. Suomen ja Ruotsin puolustusvoimain komentajat allekirjoittivat joulukuussa 2019 syvempää yhteistyötä koskevan strategisen sotilaallisen konseptin. Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat isäntämaatukea koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan kesällä 2022.

Suomen ja Ruotsin välisen sotilaallisen yhteistyön merkittävimpiä osa-alueita ovat yhteinen operatiivinen suunnittelu, tiedonvaihto ja tilannekuva, koulutus- ja harjoitustoiminta sekä materiaaliyhteistyö ja logistiikka.

Marraskuussa puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) totesi pohjoismaisena tavoitteena olevan erittäin tiivis ilmavoimien yhteistyö – kyky toimia yhtenä ilmavoimana. Osana tätä prosessia perustetaan Naton ilmaoperaatiokeskus Joint Nordic Air Operations Center (JAOC) Pohjois-Norjaan Reitaniin, mikä mahdollistaa yhdessä kansallisten johtokeskusten kanssa pohjoismaiden ilmaoperaatioiden johtamisen.

Maiden yhteiset puitesopimukset mahdollistavat kustannustehokkaat yhteishankinnat, jotka parantavat maiden kykyä yhteiseen operointiin. Niitä on viimeksi tehty muun muassa taistelijan asejärjestelmien sekä johtamis-, viestintä- ja tiedustelujärjestelmien osalta.

Pohjolasta on tullut sotilaallisesti yksi kokonaisuus.

Maiden yhteistyö oli ennen Nato-jäsenyyttä tiivistyvällä ja syvenevällä kehityspolulla, mutta nyt yhteistyöhön on mahdollista yhdistää Naton suunnitteluprosessi. Pohjolasta on tullut sotilaallisesti yksi kokonaisuus, jossa Ruotsi lisää Suomen puolustukseen syvyyttä ja varmentaa huolto- ja logistiikkaketjuja. Suomi ja Ruotsi jatkavat vahvaa yhteistyötään liittokunnan pelotteen ja puolustuksen sekä yhteiskuntien kriisinkestävyyden ja kriisivalmiuden vahvistamiseksi.

Lehden etusivulle