Sotilaallinen suorituskyky

Asejärjestelmiä ja osaavia sotilaita

Royal United Services Institute (RUSI) julkaisi tammikuussa raportin Kiinan ja Venäjän ilmavoimien kehityksestä. Analyysin mukaan Venäjän ja erityisesti Kiinan kyvykkyydet muodostavat nyt suuremman uhan länsimaisille ilmavoimille kuin vuonna 2020.

Venäjän ilmavoimien hävittäjien määrä on kasvanut hieman vuoden 2022 sodan alusta lähtien huolimatta onnettomuuksista ja Ukrainan aiheuttamista tappioista. Tappioista huolimatta Venäjän ilmatorjuntajärjestelmät ovat kehittyneet niin määrällisesti kuin laadullisesti. Kaluston kehittymisen lisäksi osaaminen on parantunut sekä ilmavoimissa että ilmatorjunnassa.

Raportin mukaan Kiinan kyky haastaa länsimaiden ilmavoimat on kasvanut merkittävästi viimeisen viiden vuoden aikana. Satoja moderneja neljännen ja viidennen sukupolven hävittäjiä, lukuisia ennakkovaroitus- ja johtokoneita sekä elektronisen sodankäynnin alustoja on tuotettu. Myös ilmatorjunnan ja ilmasta-ilmaan ohjusten kyvykkyys, lentäjäkoulutus sekä operatiiviset harjoitukset ovat kehittyneet merkittävästi.

Vasta taistelutilanne osoittaa todellisen suorituskyvyn, jossa kalustoa merkittävämpi rooli on käyttäjien osaamisella.

Venezuelan asevoimat on kooltaan merkittävä (123 000 sotilasta) ja sen kalusto on pääosin venäläistä alkuperää, esim. Pantsir-S1-ilmatorjuntajärjestelmä. Venezuela käytti noin kaksi miljardia dollaria venäläiseen S-300-ilmatorjuntajärjestelmään sekä Kiinan JY-27A-tutkajärjestelmään. Kiinan mukaan se kykenee näkemään jopa häivekoneita lähes 400 kilometrin etäisyydeltä ja on luotettava, liikkuva ja häirinnänkestävä.

Yhdysvaltain operaatio Nicolás Maduron vangitsemiseksi kuitenkin onnistui täydellisesti. Monimutkaiseen hyökkäysoperaatioon osallistui yli 150 sotilaslentokonetta osan tehdessä iskuja maakohteisiin ja osan toteuttaessa ei-kineettisiä iskuja. Kaiken keskellä helikopterit kuljettivat joukkoja pääkaupunkiin ja sieltä pois. Yhdysvaltain armeija iski lentotukikohtiin ja strategiseen infrastruktuuriin tuhoten maan ilmapuolustuksen.

Operaatio paljasti Venezuelan suorituskyvyn erittäin huonon tason. Asekalustoa tarkastelemalla suorituskyvyn olisi pitänyt olla parempi, mutta joko järjestelmä ei ollut täysin käyttökunnossa ja/tai käyttäjien osaaminen ei ollut riittävää.

Intian ja Pakistanin välisessä yhteenotossa toukokuussa 2025 käytettiin hävittäjiä, drooneja ja ilmapuolustusjärjestelmiä. Ilmasodankäynnin tuloksellisuudesta on ristiriitaisia tietoja, mutta monien analyytikoiden mukaan Kiinasta tuotetut järjestelmät tuottivat pettymyksen Pakistanin armeijalle. Monet Intian ilmaiskut osuivat onnistuneesti muun muassa lentotukikohtiin, vaikka Pakistanilla oli käytössä kiinalaisia ilmatorjuntajärjestelmiä.

Edellä mainitut tapahtumat kertovat Kiinassa ja Venäjällä valmistettujen asejärjestelmien kiusallisesta epäonnistumisesta. Kiinan presidentti Xin puhdistus asevoimien ylimmässä johdossa on ilmeinen osoitus hänen epäluottamuksestaan asevoimien ja aseteollisuuden kykyyn tuottaa länttä vastaan kilpailukykyistä sotilaallista suorituskykyä. Lisäksi tulokset eivät ole hyvää mainosta maiden aseviennille.

Asejärjestelmien suorituskyky perustuu järjestelmäintegraatioon, vahvaan ylläpitoon ja logistiikkaan ja erityisesti sotilaiden osaamiseen.

Pääkirjoitus e-julkaisussa: https://www.e-julkaisu.fi/sotilasaikakauslehti/1-2026/#pid=5

Lehden etusivulle