Suomi on vielä matkalla Naton jäseneksi

Nopeaa Naton tarkkailijajäseneksi liittymistä ei vastustettu. Nyt joudutaan odottamaan varsinaiseksi jäseneksi pääsyä.

Erittäin nopean kansallisen poliittisen prosessin jälkeen Suomi haki Naton jäsenyyttä 17. toukokuuta 2022. Suomen liittymiskeskustelut toteutettiin vain vuorokaudessa ja sitten Naton jäsenvaltiot allekirjoittivat Suomen liittymispöytäkirjan Brysselissä 5.7.2022 ja Suomesta tuli Naton tarkkailijajäsen. Tämä nopea käsittely osoitti, ettei mikään Naton jäsenmaista nähnyt tuolloin mitään estettä Suomen ja Ruotsin jäsenyydelle.

Seuraavaksi liittymispöytäkirja lähti ratifiointiprosessiin jokaiseen jäsenmaahan. Tämäkin prosessi osoitti, että selkeä enemmistö jäsenmaista halusi Suomen ja Ruotsin nopeasti Naton jäseneksi. Ensimmäisinä Suomen Nato-hakemuksen ratifioivat Tanska ja Kanada, jotka ilmoittivat tehneensä ratifioinnin vain tunteja sen jälkeen, kun Suomi ja Ruotsi olivat allekirjoittaneet liittymispöytäkirjat Brysselissä. Lokakuun 2022 puoleen väliin mennessä 28 Nato-maata olivat ratifioineet liittymispöytäkirjan.

Poikkiteloin asettuivat vain Turkki ja Unkari. Molempien sisäpolitiikka ja suhteet Venäjään ovat pysäyttäneet ratifioinnin. Kumpikin maa on esittänyt toiminnalleen itse Nato-jäsenyyteen kuulumattomia perusteita.

Turkille ja Unkarille on yhteistä vallan keskittyminen johtajalle ja häntä tukevalle valtapuolueelle sekä ymmärtävä suhde Venäjään.

Toistaiseksi vallassa pysyminen on edellyttänyt vaalien voittamista ja siksi kaikki keinot käytetään vallan ylläpitämiseksi pakollisissa parlamentti- ja presidentinvaaleissa.

Provokaatiot Ruotsissa ovat aiheuttaneet tilanteen, jossa Turkki on lykännyt neuvotteluja maan jäsenyydestä. Mikä on näiden mielenilmausten juurisyy? Niitä perustellaan sananvapaudella ja oikeudella kritisoida valtaapitäviä. Niin meillä kuin Ruotsissakin on niitä, jotka vastustavat Natoon liittymistä. Halutaanko näillä tietoisesti kokonaan estää Natoon liittyminen?

Seurauksena mielenilmauksista on ollut Turkin voimistunut kritiikki Ruotsia vastaan ja presidentti Erdogan on esittänyt mahdollisuuden ratifioida Suomen jäsenyys erillään Ruotsista. Turkin ulkoministeri totesi 30.1. että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifioinnissa voidaan edetä eri tavalla. Unkarin osalta maan ristiriidat EU:n kanssa ovat heijastuneet tähän Nato-prosessiin. Siis täysin ulkopuoliset asiat kytketään Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen.

Kaikki Naton komiteoissa tehtävät päätökset edellyttävät yksimielisyyttä. Onko vaatimus yksimielisyydestä kaikessa päätöksenteossa välttämätön, kun organisaation (Nato tai EU) jäsenmäärä kasvaa. Organisaation kasvaessa kasvavat samalla erilaiset näkemykset toiminnasta ja strategisista tavoitteista. Määräenemmistöpäätös voisi olla perusteltu monessakin tapauksessa. Vuonna 2008 Yhdysvallat tuki Ukrainan ja Georgian Nato-jäsenyyttä, mutta Saksa, Ranska ja muutama pieni jäsenmaa vastustivat. Kuitenkin Ukrainalle ja Georgialle luvattiin täysjäsenyys jossain vaiheessa.

Tilanne Euroopassa olisi erilainen, mikäli Ukrainan ja Georgian osalta olisi edetty toisella tavalla. Mutta Nato on yhdenkin jäsenmaan veto-oikeuden panttivanki, joten tulevaisuus ei näytä valoisalta.

Lehden etusivulle