Akavan hallitus hyväksyi yksimielisesti eläkeuudistuksen neuvottelutuloksen 27. tammikuuta 2025.

– Olemme Akavassa tyytyväisiä neuvottelutulokseen eläkeuudistukseksi. Se täyttää hallituksen asettaman tavoitteen eli vahvistaa julkista taloutta ja työeläkejärjestelmän rahoitusta. Neuvottelutulos on osoitus siitä, että työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteistyöllä ja sopimisella on edelleen olennaisen tärkeä merkitys työeläkejärjestelmän kehittämisessä, toteaa Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.

Työmarkkinakeskusjärjestöt EK, Akava, SAK, STTK ja KT neuvottelivat eläkeuudistuksesta maan hallituksen toimeksiannosta ja saavuttivat neuvottelutuloksen 19. tammikuuta 2025. Järjestöt katsovat, että neuvottelutulos täyttää sille asetetut tavoitteet. Maan hallitus on hyväksynyt neuvottelutuloksen, ja seuraavaksi sen pohjalta alkaa lainvalmistelu.

– Eläkeuudistus vähentää riskiä, että tulevien sukupolvien eläkkeitä joudutaan leikkaamaan. Nuoret hyötyvät siitä, että maksun nousupaineet pidetään aisoissa, jolloin etuusleikkausten todennäköisyys vähenee. Maksujen nousupaineita hillitään uudistuksen kahdella keskeisellä elementillä, jotka ovat mahdollisuus hakea eläkevaroille suurempaa tuottoa ja vanhuseläkkeiden rahastoinnin vahvistaminen, Löfgren sanoo.

– Suurempi riskinotto odotusarvoisesti alentaa maksun kasvupaineita. Toki se jossain määrin kasvattaa myös sitä mahdollisuutta, että merkittävä epäonnistuminen sijoitustoiminnassa edellyttäisi maksujen nostoa korkeammaksi kuin nykyisillä säännöillä mahdollisissa sijoitusstrategioissa. Uudistuksessa parannetaan merkittävästi myös vanhuuseläkerahastointia siten, että kolmasosa vuotuisesta eläkekarttumasta rahastoidaan nykyisen neljänneksen sijaan, Löfgren jatkaa.

– Työllisyyden kehitys on keskeistä eläkejärjestelmän rahoituksessa. Rahoituksen kestävyyttä voidaan siis parantaa myös vähentämällä työkyvyttömyyseläkkeille siirtymistä. On huolestuttavaa, että mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat yleistyneet merkittävästi nuorilla. Meidän pitää yhteisesti etsiä ratkaisuja, joilla vähennetään haitallista psykososiaalista kuormitusta työpaikoilla. Siten voimme edistää estää nuoria joutumasta työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä ja tukea myös pitkiä työuria, Löfgren sanoo.