Uskottava maanpuolustus Suomen turvallisuuden perustana.
Hallitus varmistaa Puolustusvoimien henkilöstön riittävyyden ja jaksamisen muuttuneessa toimintaympäristössä. Tarvittavaa henkilöstöä lisätään suunnitelmallisesti.
Hallitusohjelman kirjaus
Uskottavan Suomen puolustusvalmiuden ja suomalaisten turvallisuuden takaavat osaavat ja hyvävoimaiset ammattisotilaat.
Upseeriliiton ratkaisuehdotukset:
- Nykyinen Puolustusvoimien henkilöstömäärä on riittämätön tehtäviin nähden – upseerien lisätarve on 500 ja muu henkilöstön lisätarve on 500. Tarvitaan siis tuhat työntekijää lisää.
- Puolustusvoimien 2030-luvun henkilöstön määrän tulee perustua analysoituun osaamiskartoitukseen – ei vain lukumäärien tarkasteluun
- Ammattisotilaiden työkuorma on lisääntynyt 2020 luvulla ja Suomen liityttyä Natoon kansainvälinen harjoitustoiminta on vain lisännyt kuormaa. Työaikalaki ei nykyisellään takaa riittävää palautumista ammattisotilaille. Se on uudistettava 2020- luvulle.
- Olemme valmiita tekemään yhteistyötä ammattisotilaiden palautumisen varmistamisessa hallitusohjelman kirjausta kunnioittaen. Kustannusvaikutukseksi on esitetty 20 miljoonaa euroa. Se on sotilaallisen maanpuolustuksen menoissa hyvin pieni panostus.
- Rajavartiolaitoksen resurssit on varmistettava selontekomenettelyn kaltaisesti.
- Turvapaikan hakumenettely on selkiytettävä siten, että yksittäinen Rajavartiolaitoksen virkamies ei joudu käännytyspäätöksiä tehdessään oikeudellisesti arveluttaviin tilanteisiin.
Henkilöstö rakentaa voimannäytön ja yhteisen pelotteen
Suomen puolustus perustuu vahvaan kansalliseen puolustuskykyyn osana liittouman yhteistä pelotetta ja puolustusta. Suomi osallistuu täysimääräisesti Naton puolustuksen suunnitteluun ja yhteisen pelotteen toimeenpanoon. Hallitus huolehtii sotilaallisesta ja hallinnollisesta integraatiosta Naton kanssa.
Hallitusohjelman kirjaus
Nato on voimannäyttöä jäsenmaissa. Sotilaallinen läsnäolo Suomessa ja muissa Nato-maissa on aina osa operatiivisen suunnitelman toteuttamista, ei vain harjoittelua.
Puolustusvoimien henkilöstö rakentaa voimannäytön, pelkkä materiaali ei sitä tee.
Upseeriliiton ratkaisuehdotukset:
- Naton komentorakenteen tehtävien on perustuttavaan vapaaehtoisuuteen; pakko on huono porkkana.
- Ammattisotilaan valinta on toimia Suomen puolustajana, mutta elämässä tulee eteen myös henkilökohtaisia valintoja tai oma elämä asettaa vaatimuksia.
- Operaatiot ovat asia erikseen. Velvoittavuuden tulee olla sama kaikille, myös siviilihenkilöstölle.
Upseeriliitto valmis tukemaan puolustusselonteon valmistelua
Puolustusselonteossa määritellään pidemmän aikavälin tavoitteet Suomen puolustukselle Natossa. Perustetaan tarvittaessa vaalikauden aikana parlamentaarinen työryhmä selvittämään maanpuolustuksen kehittämistarpeita.”
Hallitusohjelman kirjaus
Henkilöstön osuuden tulee olla kattavasti mukana puolustusselonteossa, joka on tärkeä tulevaisuutta määrittävä paperi myös tulevien sukupolvien sotilaille.
Nuoret suunnittelevat työuraansa erilaisesta näkökulmasta kuin 1990- luvulla. Ammattisotilaan ura kilpailee muiden ammattien rinnalla.
Upseeriliiton ratkaisuehdotukset:
- Ammattisotilaiden edustajat otetaan mukaan puolustusselonteon valmisteluvaiheeseen. Selonteossa otetaan huomioon Puolustusvoimien henkilöstöön kohdistuvat vaatimukset sekä huolehditaan henkilöstön suorituskyvyn säilyttämisestä kaikissa valmiustiloissa.
- Työaikalaki päivitetään ja siihen varataan tarvittava rahoitus
- Rahaa satsattava henkilöstöön rekrytoinnin ja uralla pysyvyyden varmistamiseksi.
- Sotilaalle perhe on tärkeä voimavara ja lisääntyvä kansainvälinen toiminta haastaa tätä näkökulmaa vahvasti.
Upseeriliiton 2023 eduskuntavaali- ja hallitusohjelmatavoitteet
Puolustusvoimien henkilöstön suorituskyky takaa turvallisen Suomen
Suomen sotilaallisen puolustuksen toimintaympäristö on jännitteinen ja vaikeasti ennakoitavissa. Suomen on vahvistettava edelleen varautumistaan ja maanpuolustuskykyään lisäämällä puolustuksen resursseja. Ykköstehtävämme on huolehtia valmiudesta kaikissa tilanteissa.
Sotilaat ovat jatkuvassa kuormituksen ja koulutuksen valmiudessa. Ammattisotilaiden johtamat kertaus- ja sotaharjoitukset venyttävät työpäivän jopa 16–20 tuntiin. Ukrainan sota lisää entisestään harjoituksia ja valmiustehtäviä.
Materiaalisen valmiuden määrärahoja on kasvatettu, mutta sen lisäksi on huolehdittava niin henkilöstön riittävästä määrästä ja osaamisesta kuin työssä jaksamisesta ja palautumisesta.
Suomen vakaan yhteiskuntakehityksen perustana on turvallisuus.
Puolustusvoimien henkilöstö on sotilaallisen puolustuksen kivijalka.
Suomen puolustuksen uskottavuus lunastetaan tulevissa eduskuntavaaleissa ja hallitusohjelmassa.
Eduskunnan ja hallituksen on turvattava Suomen sotilaallisen puolustuksen toimintaedellytykset panostamalla Puolustusvoimien henkilöstön työssäjaksamiseen, määrän ja osaamisen riittävyyteen sekä kannustamalla kansainvälisiin tehtäviin.
1. Puolustusvoimien henkilöstöä koskeva työaikalaki on uudistettava
Valmiustehtävät sekä reserviläisten kertausharjoitukset ovat lisääntyneet merkittävästi, ja rinnalla on säilynyt asevelvollisten koulutus. Työmäärän kasvaessa Puolustusvoimien henkilöstö on uupunut, sillä työstä palautumiseen eikä työaikasuojeluun ole vastaavasti panostettu. Henkilöstön osalta nämä tavoitteet saavutetaan uudistamalla Puolustusvoimien työaikalaki.
Työaikasuojelun varmistamiseksi tarvitaan laki, jossa
– varmistetaan ammattisotilaiden palautuminen kaikissa valmiustiloissa.
– säädetään yleisen työaikalain tavoin riittävä vuorokausi- ja viikkolepo.
– määritetään valmiuden vaatima varallaolo ja korvataan sitoutuminen vapaa-ajalla.
On unohtunut, että henkilöstö on puolustusvoimien suorituskyvyn kivijalka.
2. Osaava ja riittävä henkilöstö takaa turvallisuuden ja sotilaallisen puolustamisen
Oleellista on huolehtia suorituskyvyn ylläpitämisestä pitkäjänteisesti niin määrän kuin osaamisenkin osalta. Valmiudesta, koulutuksesta sekä kotimaan ja kansainvälisistä tehtävistä suoriutuminen on varmistettava kaikissa valmiustiloissa.
Tällä hallituskaudella Puolustusvoimat tarvitsee lisää 1000 työntekijää lisää, joista 500 upseereja
– Puolustusvoimien nykyinen upseerivaje on 300–350.
– Naton rakenteisiin tarvitaan 100–150 upseeria.
– Rajaturvallisuus taataan huolehtimalla Rajavartiolaitoksen henkilöstöresursseista.
Natoon liittyminen korostaa upseerien määrän lisäystarvetta.
3. Nato-Suomen on panostettava kansainvälisiin tehtäviin
Nato-jäsenyys muuttaa Puolustusvoimien rakennetta ja toimintaa monella eri tasolla, eritysesti Puolustusvoimien henkilöstön asemaa ja tehtäviä. Suomi sijoittaa henkilöstöä Natossa komento- ja joukkorakenteeseen.
Palvelussuhteen ehdot on sovittava tarkoituksenmukaisiksi ja kannustaviksi heti Nato-jäsenyyden alussa. Henkilöstösuunnitteluun on paneuduttava välittömästi, sillä rekrytointi komento- ja joukkorakenteisiin on jo alkanut.
Sotilaita koskevien ehtojen on oltava yhdenvertaiset verrattuna muihin Suomesta lähetettyjen virkamiesten ehtojen kanssa. Jos puoliso ja perhe lähtevät mukaan ulkomaan komennukselle, on varmistettava riittävä tuki koko perheelle.