Eduskuntaa työllistää parhaillaan hallituksen talousarvioesityksen eli ensi vuoden budjetin käsittely, jossa päätetään myös sotilaallisen puolustuksen määrärahoista. Puolustusministeriö esittää materiaalihankintoihin 20 prosentin korotusta 1,6 miljardiin euroon, mutta henkilöstön puolustuskykyyn, kuten jaksamisen ja työaikasuojelun parantamiseen ei euroakaan.

Puolustusvoimien henkilöstö on tällä hetkillä kovan työkuorman alla, sillä sekä sotaharjoitukset että kertausharjoitukset ovat tuplaantuneet. Tämä on johtanut siihen, että sotilailla ei ole mahdollisuutta palautua.

Eduskunnan puolustusvaliokunta on kiinnittänyt aiemminkin huomiota Puolustusvoimien henkilöresurssien lisäämiseen ja työssä jaksamisen haasteisiin. Koska turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi, henkilöstön tilanne on kääntynyt vieläkin vaikeammaksi.

-Toiminnan sykli on kova ja nyt mennään kirjaimellisesti harjoituksesta toiseen. Kesän kansainväliset harjoitukset ovat lisänneet joukko-osastojen työkuormaa. Valmius näkyy jokaisella tasolla, tilannetta kuvaa Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita.

Työaikasuojelua on parannettava uudistamalla vuodelta 1970 peräisin oleva Puolustusvoimien henkilöstöä koskeva työaikalaki.

Kriisinhallinta ja kansainväliset tehtävät vaativat käytännön suunnitelman

Talousarviossa on mainittu, että ”henkilöstöjärjestelmän kehittämisessä̈ huomioidaan valmiuden ja kansainvälisen yhteistoiminnan ja kriisinhallinnan asettamat vaatimukset”.

-Nämä ovat tärkeitä asioita, mutta jäävät termeiksi, jos niiden toteuttamiseksi ja seuraamiseksi puuttuu käytännön suunnitelma, Viita sanoo.

NATO-jäsenyys muuttaa Puolustusvoimien tehtäviä ja rakenteita huomattavasti tulevina vuosina. Jäsenyyttä ei ole käsitelty talousarviossa, vaikka NATO-henkilöstön tehtäviä laajennetaan jo parhaillaan ja edelleen ensi vuonna.

Talousarvion mukaan ”puolustuskyvyn vahvistamiseksi Puolustusvoimien henkilöstömäärää lisätään lähivuosina 500 henkilötyövuodella”.

-Tämä ei riitä. Henkilöstöjärjestöjen kesken on yhteinen näkemys, että henkilöstöä tarvitaan enemmän. Pelkästään upseerivaje on tällä hetkellä 300–350, ja sitä kasvattaa NATO-tehtävät reilulla sadalla, Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita muistuttaa.

Lisätietoja:

Upseeriliiton puheenjohtaja, everstiluutnantti Ville Viita

viita@upseeriliitto.fi, p. 044 501 0378