Helsingin vaalipiiri
Atte Kaleva, Kokoomus
Kapteeni (evp)
Olen kokoomuksen kansanedustaja, Helsingin kaupunginvaltuutettu, sotatieteiden maisteri, kapteeni evp. ja eduskunnan parlamentaarisen maanpuolustusverkoston puheenjohtaja. Olen naimisissa ja kahden pienen lapsen isä. Valtakunnallinen maanpuolustuskurssi 243.
Jokaisella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi. Katujengeihin ja humanitaarisen maahanmuuton ongelmiin pitää puuttua kovalla kädellä ennen kuin on liian myöhäistä. Naton jäsenenäkin turvallisuutemme perusta on oma uskottava maanpuolustuksemme. Turvallisuudesta ei tingitä.
Vahva talous on hyvinvoinnin perusta ja itsenäisyyden kulmakivi. Velaksi elämisen pitää loppua ja valtion talous tasapainottaa. Suomi on saatava kasvu-uralle. Lähtökohtaisesti jokaisen työikäisen ja -kykyisen pitää tehdä työtä. Työn tekemisen pitää aina olla joutenoloa kannattavampaa.
Yksilönvapaudet ja yhdenvertaisuus ovat keskeinen osa läntistä kulttuuriperintöä. Uudessa maailmanjärjestyksessä niitä haastetaan vahvasti monesta suunnasta. Juuri nyt keskeiset arvomme kaipaavat rohkeita puolustajia.
Lupaan jatkossakin puolustaa eduskunnassa turvallista isänmaata, vahvaa taloudenpitoa, yksilönvapauksia ja kansalaisten yhdenvertaisuutta.
Keski-Suomen vaalipiiri
Tomi Immonen, PS
Everstiluutnantti (evp)
Upseeriliiton esittämät kysymykset herättivät muutamia ajatuksia. Upseerin uran houkuttelevuutta voidaan kehittää palvelussuhteen ehtoja parantamalla. Korvauksen on oltava riittävä, ei pelkästään ajasta, jonka viettää palveluksessa, vaan myös siitä vastuusta, jota tehtävissä kannetaan. Työhyvinvointia ja jaksamista ei voi rahalla ostaa. Palautuminen työstä tapahtuu vain riittävällä vapaa-ajan ja mielekkäästi järjestettyjen työtehtävien yhdistelmällä.
Silmäilin Upseeriliiton tavoitteita tulevalle hallituskaudelle. Muutama kysymys heräsi, kun peilasin niitä 30 vuotiseen upseerin uraani.
Olisiko liitolle eduksi, jos kansanedustajalla olisikin yli 10 vuoden kokemus henkilöstöpäällikön tehtävistä, osallistumista keskitetyn urasuunnittelun valmisteluun sekä yhdessä puolustushaarassa että Logistiikkalaitoksessa? Entäs, jos hänellä olisi henkilöstösuunnittelusta ja palvelussuhteen ehdoista selkeä kuva, koska on näitä normeja laatinut hallintoyksiköille. Lisätään vielä vuosien kokemus kaikkien henkilöstöryhmien tehtävänkuvauksien arviointiryhmistä ja vastuu mm. hallintoyksiköiden työaikanormistosta, niin helpottaisiko se yhteisen sävelen löytymistä mahdollisissa yhteistyöneuvotteluissa?
Valiokuntien kokouksissa, eduskunnan istunnoissa sekä puolueiden välisissä väännöissä olisi paikalla ainakin yksi henkilö, jolla on aidosti kokemusta miten asiat on puolustusvoimien hallintoyksiköissä normitettu. Miltä vaikuttaisi?
Kokemusta rauhanturvatehtävistä sain Libanonista, logistiikan tehtävistä vuosina 1994-95.Kaupan päälle tuli kokemuksena asumista vuoden ajan Lähi-Idässä, islamin varjossa, muslimivaltiossa.
Edellä mainittuja kokemuksia olin kouluttamassa kansainvälisillä UNMOC- ja UNLOC-kursseilla Suomessa ja Norjassa.
Vanhempieni sukujuuret vievät pienille maatiloille Saarijärvelle ja Kivijärvelle. Näiden paikkakuntien elämässä ja “saappaat savessa” pitää siellä yhä asuva laaja suku. Äänekoskesta tuli yksi lapsuuden kotipaikkakunta.
Vaajakoskella kävin yläasteen ja lukion. Kadettikoulusta Keuruulle seitsemäksi vuodeksi Pioneeriaselajin tehtäviin 1989, eli varusmieskouluttaja- ja komppanianpäällikkövaihe uralla. Vuonna 2007 muutin Lahdesta Laukaaseen jolloin Roninmäki ja PVJJK tulivat tutuiksi. Alkoi hallinto- ja henkilöstöpäällikön vaihe uralla, jonka viimeiset 10 vuotta kuluivat Ilmavoimien esikunnan kanslian päällikkönä ja 3.Logistiikkarykmentin hallintopäällikönä.
Työhyvinvointia ja jaksamista ei voi rahalla ostaa.
Uusimaa
Jarno Limnell, Kokoomus
Majuri (evp), 83. Kadettikurssi
Olen kolmen lapsen perheenisä Espoosta, jolla on hyvä sydän.
Rakastan Suomea ja koko elämäni olen ollut isänmaan palveluksessa. Upseerina puolustusvoimissa, liike-elämän johtotehtävissä sekä professorina ja dosenttina yliopistoissa. Koen, että haluan nyt antaa osaamiseni ja ammattitaitoni Isänmaalle yhteisten asioiden – politiikan – hoitamiseen.
Koulutukseltani on Sotatieteiden tohtori, Valtiotieteiden maisteri ja Upseeri (majuri evp.).
Keskeisimpiä luottamustehtäviäni: Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtaja ja Laurea-Ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtaja.
Turvallisuuden varmistaminen on valtion tärkein tehtävä. Tämä edellyttää nopeasti muuttuvassa maailmassa kokonaisturvallisuutta: ulko- ja turvallisuuspolitiikan, maanpuolustuksen, yhteiskunnan toimivuuden, henkisen sitkeyden, kyberturvallisuuden sekä arjen turvallisuuden varmistamista – vahvalla ammattitaidolla ja kokemuksella.
Upseerien jaksaminen lisääntyvässä työssään sekä upseerin uralle hakijoiden määrästä huolehtiminen on keskeisiä teemojani. Upseerien työtä yhteiskuntamme tarvitsee jatkossa yhä enemmän ja tehtäväkenttä on NATO-jäsenyyden myötä monipuolisempi. Tällöin palkkaus-, lainsäädäntö- ja työsuhdeasiat nousevat hyvin tärkeiksi huolehdittaessa upseerien jaksamisesta ja palveluksen menestyksellisestä hoitamisesta. Tälle annan erittäin vahvan tukeni.
Politiikan pitää tuoda suomalaiset yhteen ja ennen kaikkea luoda toivoa tulevaan. On luotava mahdollisuuksia, ylläpidettävä yhteishenkeä ja toimittava yhdessä. Nyt ei ole aika hajottaa, vaan on aika koota ja rakentaa.
Yhdessä tätä maata on rakennettu, ja niin pitää tehdä jatkossakin. Suomen paremman tulevaisuuden vuoksi.
Turvallisuuden ammattilainen, sivistyneellä sydämellä, teknologian taitaja.
Upseerien jaksaminen lisääntyvässä työssään sekä upseerin uralle hakijoiden määrästä huolehtiminen on keskeisiä teemojani.
Pekka Toveri, Kokoomus
Kenraalimajuri (evp)
Olen Puolustusvoimista 36 vuoden palveluksen jälkeen reserviin siirtynyt tuusulalainen 61-vuotias kenraalimajuri. Palvelus päättyi 2020 lopussa Pääesikunnan tiedustelupäällikkönä. Reservissä olen jatkanut työntekoa yksityisyrittäjänä, tutkijana ja MPKK:n ye-oppilaiden mentorina sekä huolehdin useammasta luottamustehtävästä.
Turvallisuustilanteen muutos on viime vuosina ollut valtaisaa, suurimman ongelman ollessa väkivaltainen ja arvaamaton Venäjä. Useat niistä uhkakuvista, joita kokonaismaanpuolustusta suunniteltaessa pohdittiin eri viranomaisten kanssa, ovat toteutuneet.
Nämä tapahtumat antoivat kimmokkeen pyrkiä eduskuntaan. Uskon, että neljän vuosikymmenen aikana kerätty kokemus ja osaaminen olisivat hyödynnettävissä edelleen Suomen palveluksessa. Natoon liittymisen myötä eduskunnassa tarvitaan jatkossa enemmän puolustuspoliittista osaamista.
Meillä on pitkän aikavälin uhkia, joka edellyttää koko yhteiskuntamme turvallisuuden ja kestokyvyn kehittämistä, niin sotilaallisten että ei-sotilaallisten uhkien torjunnassa. Puolustus, Rajavartiolaitos, poliisi ja oikeuslaitos on resursoitava riittävästi.
Ja tämä resursointi tarkoittaa myös henkilöstöstä huolehtimista. Upseerien määrää tulee lisätä kuormituksen pienentämiseksi. Henkilöstön jaksamiseen tulee kiinnittää huomiota, ei kannata polttaa väkeä loppuun jo perusvalmiudessa. Lisääntyvät kansainväliset tehtävät, harjoitukset ja valmiustehtävät tulee huomioida palkkauksessa, työsuhteen ehdoissa ja tukemalla perheitä nykyistä paremmin, niin että ammatti säilyy kilpailukykyisenä ja houkuttelevana. Virkarakennetta tulee kehittää paremmin vastaamaan kansainvälisiä rakenteita ja entistä vaativampia tehtäviä.
Lisäksi on pidettävä Suomi yhteiskuntana, joka on kansalaisille puolustamisen arvoinen. Tulevaisuutta turvataan pitämällä koulutus ja terveydenhuolto kunnossa. Ei vain rahaa kaatamalla ja jatkuvalla ”kehittämisellä” vaan antamalla työrauhaa ja pitämällä perusasiat kunnossa.
Valtion talous on tasapainotettava, sillä muuten mikään edellä mainittu asia ei toteudu. Eikä se voi tapahtua palkkaverotusta kiristämällä vaan valintoja tekemällä, toimintaa järkevöittämällä ja paremmin suunnittelemalla.
Yhdessä tehden, kaveria jättämättä.