Uudessa hallitusohjelmassa on paljon todella hyviä asioita. Maanpuolustuksen arvo on vihdoin ymmärretty. Tavoitteet on kirjoitettu selvästi. Hallitus sitoutuu pitämään puolustusmenot – Naton tavoitteen mukaisesti – vähintään kahden prosentin tasolla. Tavoite on, että Suomi sitoutuu tähän myös ylivaalikautisesti.

Käsittelen ensin ohjelman tärkeimpiä Puolustusvoimien henkilöstöön koskevia kirjauksia: Hallitus huolehtii sotilaallisesta ja hallinnollisesta integraatiosta Naton kanssa. Hallitus varmistaa Puolustusvoimien henkilöstön riittävyyden ja jaksamisen muuttuneessa toimintaympäristössä. Tarvittavaa henkilöstöä lisätään suunnitelmallisesti.

Hallitus on ottanut selväsanaisesti vastuun sotilaiden jaksamisesta.

Upseeriliitto on kokonaisuuteen tyytyväinen. Tarjoamme asiantuntijuuttamme henkilöstön aseman kehittämisessä uudelle puolustusministeri Antti Häkkäselle (kok.).

Upseeriliiton tavoitteet hallitusohjelmaan viestittiin monin eri tavoin. Järjestimme myös puolueiden tapaamisia ennen eduskuntavaaleja. Saimme hyvin positiivisen vastaantulon ja asiat etenivät hyvin. Hallitusohjelman neuvottelujen aikana meitä kuultiin työnantajan ja muiden sotilasjärjestöjen kanssa. Kuulemisessa tuli kuitenkin selväksi, että työnantajaleiri ei halua uudistaa Puolustusvoimien työaikalakia.

Kuten totesin, ohjelmassa on paljon hyvää. On kuitenkin syytä antaa hieman kritiikkiä tekijöistä, jotka liittyvät puolustuksen henkilöstöosuuteen.

Kuulemisessa työnantaja esitti työaikalainsäädännön osalta epäolennaisia perusteluja.

Puolustusjaostolle kerrottiin, että lainsäädännön uudistamisella olisi yhteys Puolustusvoimien valmiuden laskemiseen tai sodan ajan kykyyn. Työnantaja myös sanoi, että Upseeriliitto on puhunut ”Ruotsin mallista” eli vain virka-aikaan tapahtuvasta sotaharjoituksesta.

Henkilöstö on operatiivinen resurssi

Upseeriliitto ei ole missään vaiheessa – lainsäädännön selvitysvaiheessa tai sen jälkeen – esittänyt Puolustusvoimien operatiiviseen toimintaan vaikuttavia muutoksia. Päinvastoin olemme kertoneet, että Merivoimien valmiusaluksilla tehty valmiusvapaan kokeilu oli kokonaisuudessaan menestys ja tuki henkilöstön palautumista. Työnantaja on itse määrittänyt sotaharjoituksille 70 vuorokauden katon – jota ei sittemmin ole pystytty noudattamaan.

Työaikalain uudistamisen pelikirja näytti siis siltä, että järjestöt haastetaan riitaan, jotta sotilaiden aseman parantaminen vaikuttaisi politiikalle työmarkkinaväännöltä. Tällainen on huono lähtökohta yhteistyölle.

Hyvä ja positiivinen lakiuudistus käännettiin negatiiviseksi uhkakuvien kautta.

Kuulemisessa kerrottuja, epäolennaisia perusteluita levitettiin tämän jälkeen hallituspuolueiden sisällä. Hallitusneuvottelijoille luotiin käsitys, että kyseessä on Puolustusvoimien ja ammattijärjestöjen välinen työmarkkina-asia. Tämä ei pidä paikkaansa. On syytä muistuttaa jälleen kerran, että eduskunta on itse vaatinut – jo vuonna 2018 – Puolustusvoimien työaikalain pikaista uudistamista. Lainsäädäntöasioista päättäminen kuuluu lainsäätäjille.

Lainsäädännössä on aina tärkeätä verrata naapurimaita. Muissa pohjoismaissa sotilaiden työaikasuojelu on kunnossa. Sotilaiden aseman parantamisessa on nyt monessa asiassa kysymys yhdenvertaisuudesta. Emme vaadi enempää kuin mitä muut ammattiryhmät valtiolla.

Palautuminen on varmistettava kaikissa valmiustiloissa ja sotilaan palvelussuhde tulee olla reilu.

Yhdenvertaisuus näkyy myös Nato-tehtävien neuvotteluissa. On järkevää saada samat palvelussuhteen ehdot kaikille. Jatkossa ei voi olla enää huonommin tuettuja ”komennettuja” ja ulkomailla opiskelevia kurssilaisia.

Veteraanityö kehittyy

Sotilaisiin koskevia muita hyviä uudistuksia ovat panostus kriisinhallintaveteraanien tukitoimiin, jotka halutaan vastaamaan muiden Pohjoismaiden järjestelyjä. Lisäksi nykyisiä kriisinhallintaveteraanien tukijärjestelyjä vahvistetaan kokoamalla olemassa olevat palvelut yhden luukun periaatteella yhteen (kansallinen kriisinhallintaveteraanikeskus).

Hallitus parantaa sotilaiden asemaa tulevissa operaatioissa mahdollistamalla hoidon saannin myös traumaperäisissä stressihäiriöissä (PTSD). Tapaturman ja palvelussairauden korvaamisen laista poistetaan myös kuuden kuukauden aikaraja, joka usein ajaa henkilöt hoidon ulkopuolelle.

Selonteot

Katsotaanpa sitten muita merkittäviä ulko- ja turvallisuuspoliittisia osuuksia. On huomattava, että jo hallituskauden alussa laaditaan ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko sekä puolustusselonteko, joissa määritetään myös Suomen Nato-jäsenyyden peruslinjaukset. Selontekojen valmistelun tueksi tehdään myös parlamentaarinen seuranta.

Puolustusselonteossa määritellään pidemmän aikavälin tavoitteet Suomen puolustukselle Natossa.

Hallitus perustaa (tarvittaessa) vaalikauden aikana parlamentaarisen työryhmän selvittämään maanpuolustuksen kehittämistarpeita. Uskon, että tälle työryhmälle on kysyntää.

Tiedämme, että Nato-Suomen rakentamiseen tarvitaan paljon resursseja heti kesän jälkeen. Hallitusohjelman mukaan Naton puolustuksen suunnitteluun ja yhteisen pelotteen toimeenpanoon osallistutaan täysimääräisesti. Hallitusohjelmassa on kirjattu useampaan kohtaan myös lainsäädännön tarpeet. Ohjelmasta välittyy henki, että valmistelut käynnistetään välittömästi. Nämä tavoitteet vaikuttavat merkittävällä tavalla ammattisotilaisiin ja reserviläisiin.

Painopisteeksi Maavoimat

Kertausharjoitusten määrä pidetään edelleen korkealla. On huomattava, että ohjelmassa otetaan kantaa myös toiminnan kasvun aiheuttamiin haasteisiin. Hallitus nimittäin haluaa varmistaa myös
”harjoitusten laadukkaan toteutuksen ottaen huomioon varusmiesten koulutuksen sekä Nato-jäsenyyteen liittyvän toiminnan volyymin nousun”.

Ohjelma linjaa myös puolustuksen materiaalisesta kehittämisestä. Puolustusvoimien strategiset suorituskykyhankkeet saatetaan loppuun ja hallituskaudella tehdään ensimmäiset päätökset Maavoimien uudistamisesta. Uusien materiaalihankkeiden painopiste tulee olemaan Maavoimissa.

Työelämän uudistuksia

Hallitusohjelmassa on esitetty myös työelämän muutoksia. Nostan esille niistä nyt kaksi. Ruotsin puolustusvoimissa on huonoja kokemuksia mallista, jossa ensimmäinen sairauspäivä jää palkattomaksi. Sotilaat ovat tulleet kipeänä töihin ja levittäneet tauteja työyhteisöön. Toivon, että asia haudataan ja ei nouse valtion virkaehtosopimusneuvotteluissa valtiotyönantajan tavoitteeksi.

Toinen sotilaille huono uudistus on vientivetoisen työmarkkinamallin ajaminen. Valtion neuvottelut ovat oma kokonaisuutensa. Upseerien palkkoja ei päätetä Etelärannassa eikä Hakaniemessä. Me neuvottelemme niistä itse.

People first. Utan människor inget försvar. Ihminen edellä.