Upseerit eivät ole yhdenvertaisia lain edessä. Näin voi todeta, sillä pari vuotta sitten uudistettu yleinen työaikalaki (872/2019) ei ammattisotilaita koske. Lakia uudistettaessa painotettiin erityisesti sitä, että työaikaan lasketaan myös aika, jolloin työntekijä on velvollinen olemaan työpaikallaan työnantajan käytettävissä.

Puolustusvoimissa noudatetaan omaa 1970-luvulla laadittua työaikalakia, joka on selvästikin vanhentunut. Tämä tuli ilmi selvittäessämme Päällystöliiton kanssa, miten kekkosenaikainen lainsäädäntö kohtelee jäseniämme.

Vastaukset paljastavat, että viikkotyöaika on helposti Huawei-miehen luokkaa. Suomalainen Huawein johtaja hätkähdytti Kauppalehden haastattelussa esittämällä 7-päiväistä työviikkoa. Hänen mukaansa yhtiössä työskennellään viikossa 80 tuntia. Kesälomaa on kymmenen päivää, neljän viikon kesälomaa kukaan ei edes uskaltaisi pyytää.

Tällainen työtahti koettelee rankasti työssä jaksamista. Upseeriliiton ja Päällystöliiton jäsenkyselyn mukaan lähes 98 prosenttia upseereista ja 94 prosenttia opistoupseereista arvioi työskentelevänsä̈ sotaharjoitusvuorokaudessa keskimäärin 12 tuntia tai enemmän. Meripalvelussa tuntimäärä on 14 tai jopa enemmän. Ei siis ihme, että työssäjaksaminen on heikentynyt. 

Puolustusvoimien mukaan lakimuutos on rahakysymys  

On täysin selvää, että työaikalakia on muutettava. Silti Puolustusvoimien virkamiehet vastustavat lain uudistamista. Heidän mielestään työssäjaksamisen parantaminen on rahakysymys. Tämä selvisi, kun tapasimme Puolustusvoimien komentajan Timo Kivisen ja esittelimme jäsenkyselyn tulokset. Komentaja delegoi asian Puolustusvoimien henkilöstöpäällikölle Vesa Virtaselle, jonka olemme tavanneet kolme kertaa.

Vastauksena oli, että kyselemme tuloksia ei voi suoraan verrata Puolustusvoimien omiin kyselyihin. Tapaamisissa kerrottiin, että työnantaja haluaa kehittää omia kyselyitään. Tiedätte, että olen aina kannattanut asioiden tutkimista. Tässä tapauksessa tulokset ovat kuitenkin jo selvillä ja kertovat lainsäädännön uudistamisen tarpeesta. 

Emme laita miekkaamme tuppeen ennen kuin lainsäädäntö on korjattu.

Haluttomuutta lakimuutokseen perustellaan myös rahan puutteella. Puolustusvoimien mukaan sotaharjoitusten ja meripalvelun laskennallisen työtuntimäärän nostaminen ei onnistu, sillä valtion tulo- ja menoarviossa ei siihen ole budjetoitu mitään.

Työantajan mukaan sotaharjoituspäivän kahden tunnin työajan lisääminen maksaisi 20 miljoonaa euroa. Laskelma perustuu 279 uuden henkilön palkkaamiseen. Oma arvioimme ministeri Anu Vehviläisen (kesk.) asettamassa työryhmässä oli, että valtaosa harjoituksista on lyhyitä, joten vapaa-ajan tasoittaminen työaikajaksossa onnistuu. Kustannusvaikutus kahden tunnin lisäämisestä maksaisi alle kymmenen miljoonaa euroa. Mitä siis komppanian päällikkö sanoo alaiselleen, joka kertoo työuupumuksestaan.

Vastaako kapteeni, että ”Koeta jaksaa ja priorisoi töitäsi. Haluaisin auttaa, mutta rahaa ei ole.”

Puolustusvaliokunta kiirehtii työaikalain uudistusta

On selvää, että valtion on huolehdittava virkamiehistään – heistä, jotka puolustavat maatamme. Syntynyt asetelma onkin erikoinen, sillä poliittiset päättäjät haluavat nykyaikaistaa sotilaiden työaikalakia.  

Eduskunnan Puolustusvaliokunnan budjettikehyslausunnossa muistutetaan hallitusohjelman kirjauksesta: ”Henkilöstön jaksamiseen kiinnitetään erityistä huomiota ja Puolustusvoimien henkilöstöä lisätään noin sadalla kuluvalla hallituskaudella. Henkilöstön jaksamiseen liittyy oleellisesti myös työaikalainsäädäntö. Puolustusvoimien virkamiesten työaikalaki on vuodelta 1970. Nykyinen säädöspohja on valiokunnan mielestä selvästi vanhentunut ja asettaa sotilaat epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa muihin palkansaajaryhmiin. Valiokunta kiirehtii tämän lainsäädännön saattamista ajan tasalle”.

Me Upseeriliitossakaan emme laita miekkaamme tuppeen ennen kuin lainsäädäntö on korjattu.

Seuraava askel muutoksen läpiviemiseen on, että tapaamme kesän jälkeen puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.)