Siirry sisältöön

Uutiset

JUKO: Työmarkkinamallin neuvottelujen aloittamista selvitetään

11.3.2024

Työmarkkinajärjestöt keskustelivat 8.3. pääministeri Petteri Orpon kutsumana mahdollisuudesta käynnistää neuvottelut uudesta työmarkkinamallista.

Hallituksen ohjelmassaan esittämä vientivetoinen palkkamalli hiertää erityisesti julkista sektoria ja naisvaltaisia aloja, eikä sitä pidä JUKOn mielestä kirjata lakiin.

Julkisen sektorin työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa neuvottelujärjestö JUKO edustaa yhtenä pääsopijajärjestönä 35:tä akavalaista liittoa ja niiden 200 000:ta jäsentä. Neuvotteluissa sovitaan muun muassa palkankorotuksista.

JUKOn hallituksen puheenjohtaja Katarina Murto pitää tärkeänä, että työmarkkinamallin osalta päästään neuvottelupöytään.

– Meillä on valmius aloittaa neuvottelut työmarkkinamallista, vaikka vain niiden liittojen kanssa, jotka ovat siihen valmiita. Todennäköistä kuitenkin on, että neuvottelut eivät käynnisty ilman kaikkia työmarkkinaosapuolia. Toivottavasti pöytään päästään valtiosihteeri Mika Nykäsen keskustelujen jälkeen, Murto toteaa.

Kesärannan keskusteluun JUKOsta osallistuivat Murto ja va. toiminnanjohtaja Jouni Vattulainen.

– Toimiva palkkamalli huomioi julkisen sektorin ansiokehityksen ja siihen liittyvät liukumat sekä kaikille yhteisen talouden tilannekuvan. Näiden lisäksi on tärkeä kehittää muun muassa sovittelutoimintaa, Vattulainen muistuttaa.

Työmarkkinaosapuolten valmiutta selvitään vielä

Hallituksen lakiehdotusta vientivetoisesta työmarkkinamallista valmisteleva työryhmä aloitti työnsä helmikuun alussa. Sen on määrä työskennellä toukokuun loppuun, jonka jälkeen vuorossa on lausuntokierros. Akavalaisia liittoja ryhmässä edustaa Akavan edunvalvontajohtaja Ville Kopra.

Pääministerin tapaamisessa sovittiin perjantaina, että työryhmän puheenjohtaja, valtiosihteeri Mika Nykänen selvittää vielä työmarkkinaosapuolten kanssa, saadaanko neuvottelut työmarkkinamallista käyntiin.

Jos hallituksen ehdotus lakiin säädetystä mallista toteutuu, se rajoittaa valtakunnansovittelijan tai sovittelulautakunnan mahdollisuuksia tarjota yleistä linjaa korkeampia palkankorotuksia, kun vientialojen korotukset määrittelisivät myös muiden alojen palkankorotukset.