JUKOn puheenjohtajatentissä keskusteltiin jäsendemokratiasta ja järjestövalmiudesta
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn puheenjohtajatentti käytiin perjantaina 18. marraskuuta kahden puheenjohtajaehdokkaan kesken. Ehdolla ovat Vakavaa edustava Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita ja puheenjohtaja Katarina Murto Opetusalan ammattijärjestöstä OAJ:sta.
Tunnin kestänyt vaalitentti aloitettiin keskustelemalla JUKOn toimintakulttuurista. Molemmat ehdokkaat korostavat, että demokratia kuuluu JUKOon ja sitä pitää kunnioittaa.
-On jo lähtökohtaisesti mennyt jotain pieleen, jos koetaan, ettei keskustelukulttuuri ole riittävän vahvaa. Tarvitsemme avoimuutta ja parempaa tiedonkulkua, totesi Katariina Murto.
Ville Viidan mielestä JUKOn toimintaa on kehitettävä jäsenliittojaan tasavertaisesti huomioivaksi neuvottelujärjestöksi.
-Yksi liitto ei voi päättää koko neuvottelujärjestön kantaa, vaan on varmistettava, että kaikkien jäsenliittojen ääni kuuluu.
Suhtautuminen kiertävään puheenjohtajuuteen erottaa ehdokkaat
JUKOn liittoja on pitkään puhuttanut, onko puheenjohtajan oltava aina suurimmasta liitosta tai vaaliryhmittymästä.
On heitetty ajatus jäsenyhdistysten tai -liittojen kesken kiertävästä puheenjohtajuudesta. Malli on käytössä yksityisen sektorin neuvottelujärjestössä Ylemmät Toimihenkilöt YTN:ssä.
OAJ:n ehdokas Murto ei puolla kiertävää puheenjohtajuutta.
-Pidän isona riskinä, että tehtävässä olevalla puheenjohtajalla ei ole kaikissa tilanteissa riittävää osaamista neuvottelujärjestelmästä.
Viidan mielestäni kiertävän puheenjohtajan malli voisi toimia.
-Se onnistuu, jos JUKOssa on keskinäinen luottamus ja asioista voidaan keskustella avoimesti. Kun puheenjohtajuus kiertää, yhdellekään jäsenjärjestölle ei tule liikaa valtaa eikä tehtävä henkilöidy liikaa.
JUKOssa on tiedossa muutoksia niin puheenjohtajan kuin toiminnanjohtajankin vaihtuessa. Nyt on hyvä hetki tarkastella muitakin mahdollisia uudistuksia, kuten jäsenmaksurakennetta.
-Kaikilla pitää olla sama jäsenmaksu. Nykyinen rakenne luotiin aikoinaan eri tilanteeseen ja sen perusteet eivät enää vastaa tätä päivää. Me kaikki tarvitsemme JUKOn palveluita ja käytämme niitä, Viita sanoo.
-Olen valmis tarkastelemaan perusteita suhteessa maksuihin ja palveluihin, Murto lupaa.
Luottamusmiesten laadukkaaseen kouluttamiseen on panostettava enemmän
Yksi linjattavista asioista on myös JUKOn rooli edunvalvojana. Neuvottelujärjestön tehtävä on neuvotella työ- ja virkaehtosopimukset.
Mutta tarvitaanko enemmän myös yhteistä edunvalvontatyötä, kun oletettavissa on julkisen talouden kiristystoimia tulevaisuudessa?
-Tästä on tärkeä keskustella JUKOn sisällä, paljonko edunvalvontaan pistettäisiin paukkuja ja kuka sitä tekisi. Jukon puheenjohtajalla on iso vastuu puolustaa koko julkista sektoria, Murto sanoo.
Viidan mukaan päättäjien kanssa on syytä käydä vuoropuhelua.
-Kävisin ensin keskustelua neuvottelukunnissa, joissa linjataan tärkeimmät asiat, joihin halutaan vaikuttaa ”kovaa ja syvää”.
Vaalitentissä keskusteltiin myös järjestövalmiudesta ja työtaistelukyvystä sekä luottamusmiesten ”urapoluista”.
Molemmat puheenjohtajaehdokkaat tunnistavat, että luottamusmiesten laadukkaaseen kouluttamiseen on panostettava lisää. Erityisesti hyvinvointialueiden perustaminen, kuntien ja valtion organisatoriset muutokset kasvattavat odotuksia luottamusmiehiä kohtaan.
JUKO
JUKOlla on 11 jäsenyhdistystä, joihin kuuluu 35 akavalaista ammattiliittoa.
Liittokokouksessa yhdistyksillä on käytössä lähes 400 ääntä.
Tiistaina 22.11. järjestettävään liittokokoukseen on ilmoittautunut 37 kokousedustajaa.
Lue myös: