Kohti neuvottelukierrosta
Upseeriliiton tärkein tavoite ensi vuonna käynnistyvälle neuvottelukierrokselle on kannustava palkkaus. Valtion virkaehtosopimusneuvottelut alkavat vuodenvaihteen jälkeen 15. tammikuuta. Vaihdamme tällöin tavoitteita työnantajan kanssa. Neuvottelujen pitäisi päättyä ennen helmikuun loppua, jolloin nykyinen virkaehtosopimus umpeutuu. Juuri nyt yksityinen sektori neuvottelee haastavassa tilanteessa.
Upseeriston ostovoima on varmistettava samalla tavalla kuin muillakin palkansaajilla. Vaikka nyt inflaatio on hidastunut ja korot laskussa, niin kärsimme vielä pitkään ostovoiman heikentymisestä.
Meidän on huolehdittava myös upseerin uran houkuttelevuudesta. Palkkauksen on oltava kilpailukykyinen. Työmarkkinaneuvotteluita yritetään laittaa samaan muottiin, jolloin yksityisen sektorin vientimallista tulisi ankkuri. Tällainen malli ei vahvista valtion palkkakehitystä tilanteissa, jossa meillä on tarve rekrytoida tehtäviin parhaat osaajat.
Puolustusministeriön tarkennetuissa virkaehtosopimusneuvotteluissa on korjattu viime vuosina valmistuvan upseerin palkkausta. Rajavartiolaitoksessa päästiin samaan lopputulokseen, kun päällikön päätöksellä nostettiin aloituspalkkausta.
Meidän on nyt kehitettävä muita upseerien tehtäviä. Olemme käynnistäneet palkkaselvityksen. Ylempien tehtävien osalta kuulemme jatkuvasti palautetta siitä, että tehtävät ja vastuu eivät ole verrattavissa palkkaukseen – kuten esimerkiksi hyvinvointialueilla on.
Upseereilla paine tulee kotimaan palkkauksen lisäksi myös ulkomaan tehtäviin. Olen jo nyt kuullut, että kaikki Naton komentorakenteen tehtävät eivät kiinnosta, koska palkkaus ja ehdot jäivät vajaiksi.
Upseeriliitolla on hyviä ystäviä valtion virkaehtosopimusneuvotteluissa. Valtion tärkeimmän sopimusosapuolen eli JUKO:n puolesta neuvotteluita johtaa Suomen Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne. Upseereilla on myös luottamukselliset suhteet muiden neuvotteluihin osallistuvien järjestöjen kanssa.
Valtion neuvotteluissa palkansaajat tavallaan neuvottelevat Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen puolesta. Neuvotteluissa saavutetuista virkaehtosopimuksen prosenteista irrotetaan yleensä virastoerä, joka luo pohjan neuvotteluille puolustusministeriön ja Rajavartiolaitoksen kanssa.
Katseeni kääntyy siis virastojen suuntaan. Toivon, että näkemyksemme on yhteinen, kun puhumme palkkauksen korjaamisesta ja sopimustekstien kehittämisestä.
Nyt ei ole aika rikkoa, vaan tehdä hyviä sopimuksia.
Palkkauksen rinnalla työmarkkinaneuvotteluissa on aina niin sanotusti ”sopimusten tekstit”. Ne tarkoittavat monesti työaikojen kehittämistä – puolin ja toisin – työnantajan kanssa.
Työaikojen joustot ovat tärkeitä elementtejä työssäjaksamiselle ja rekrytoinnille. Jo pidemmän aikaa valtiolla on puhuttu paikkariippumattomasta työstä, mutta se ei ole edennyt. Usein näissä asioissa on esteenä tietämättömyys ja turhat epäilykset. Samalla tavalla vastustettiin aikoinaan myös etätyötä.
Muistamme, kuinka jotkut kyseenalaistivat upseerien vaativuusluokkien 15 ja 16 siirtämisen työaikalaskennan alle. Tässä turvallisuustilanteessa työajan joustot ja tasoittamisen mahdollisuus auttavat upseerien työssäjaksamisessa. Konkreettista työkykyjohtamista eikä mitään diibadaabaa.
NATO-integraatiomme on vasta alussa. Moni sanoo, että otetaan rauhallisesti ja hoidetaan polkua eteenpäin askel askeleelta. Väitän, että henkilöstöpuolella meillä on kuitenkin oltava aktiivisia sillä, ”aika ei hoida” meille hyviä palvelussuhteen ehtoja.
Uskallan sanoa ääneen sen, mikä ahdistaa monella upseerilla. Naton komentorakenteen tehtävissä perheen tukemisen paketti ei tue lähtijöitä. On myös syytä ennakoida, että kolmen vuoden tehtävänmääräykset hiipivät kotimaahan. Pidemmät tehtävänmääräykset tarkoittavat sitä, että muutto- ja siirtosopimuksen siirtovelvolliselle korvattavat matkat eivät tule riittämään.
Emme tarvitse vahtivuoroja. Sanan toistaminen eri yhteyksissä on eräänlaista ”hahmojen” mantraa. Tarvitsemme dynaamista kehittämistä. Sille on edellytykset, kun uudemman sukupolven ihmiset istuvat samaan pöytään. Kehittäminen alkaa ongelmien tunnistamisesta. Niin ja lopussa saavutamme sen mitä tavoittelimme. Saadaan uusia hyviä sopimuksia.
”People first. Utan människor inget försvar. Ihminen edellä.”
