Puolustusvoimain komentaja, kenraali Janne Jaakkola muistutti henkilöstön ja osaamisen merkityksestä puheessaan 251. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa 20. tammikuuta 2025.

”Nostan puheenvuoroni lopuksi esille henkilöstön ja osaamisen merkityksen. Jos tahto ja taito eivät ole kunnossa, välineet eivät ratkaise.

Asevelvollisuus on ollut osa suomalaista yhteiskuntaa yli sadan vuoden ajan. Järjestelmää on aina kehitetty ajan vaatimusten mukaisesti. Toimintaympäristön ja taistelukentän muutokset, sotilaallinen liittoutuminen sekä yhteiskunnalliset tekijät ohjaavat työtä.

Mainitsen tässä muutamia esimerkkejä tavoitteista:

• Varusmiespalveluksen suorittavien määrää ikäluokasta pyritään kasvattamaan.
• Reserviläisiä käytetään entistä laajemmin esimerkiksi kertausharjoituksissa ja vapaaehtoisissa harjoituksissa kouluttajina. Reservin yläikärajan nostamista koskeva hallituksen esitys on valmistelussa.
• Parhaillaan laaditaan esitystä vapaaehtoisen maanpuolustuksen tavoitetilasta. Työssä huomioidaan mm Maanpuolustuskoulutuksen rooli paikallisjoukkojen kouluttajana.
• Myös ei-asevelvollisten osallistumismahdollisuuksia maamme turvallisuuden eteen tehtävään työhön pyritään lisäämään. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi turvallisuus-, varautumis- sekä johtamis- ja kouluttajakoulutusta.

Reserviin perustuva puolustusjärjestelmämme tarvitsee kouluttajansa, ylläpitäjänsä ja kehittäjänsä.

Pyrimme lisäämään palkattua henkilöstöä vielä 1 500 henkilötyövuodella aiemmin päätettyjen 500:n lisäksi. Esimerkiksi viime vuonna riveihimme rekrytoitiin yli 200 uutta ammattilaista, ja tänä vuonna lisäys tulee olemaan samaa luokkaa. Myös sopimussotilaiden määrä on nostettu pysyvästi 500 henkilötyövuoteen.

Uudistetut upseeri- ja aliupseerikoulutusohjelmat ovat käynnissä. Henkilöstön kohdentaminen etupainoisesti liittokunnan tehtäviin ja palvelussuhteiden kehittäminen jatkuvat, ja ensimmäinen tehtävä Naton komentorakenteessa on jo avoinna reserviläisille.

Henkilöstön näkökulmasta merkittävimmät muutostarpeet lainsäädäntöön koskevat osallistumista yhteisen puolustuksen tehtäviin Suomen alueen ulkopuolella. 

Suunnitelmana on luoda reserville uusi vapaaehtoisuuteen ja sitoumukseen perustuva toimintamalli. Määrällisesti tarve tulee rajautumaan erikseen määriteltyihin joukkoihin. Lainsäädäntöä pyritään päivittämään siten, että se mahdollistaa varusmiespalveluksen osien suorittamisen ulkomailla.”